13/14.

Kun kahdessa viikossa tekee 13 päivää putkeen duunia ja melkoisen kivan määrän ylitöitä, saa varmaan ihan luvallisesti släkätä yhden päivän ennen seuraavaa 6 päivän rutistusta? Duunissa mennään talvilomakautta ja ens viikon meikäläinen on sitten päävastuullisena omalla osastolla. Ihme kyllä ei ees jännitä tai ahista tai mitään, koska tiedän että hanskaan hommat ja saan kaiken tehtyä kunnolla. Jotenkin on vaan jännä fiilis ku aina aiemmin tottunu siihen että on itse se ns. rividuunari ja nyt jannut tulee kysymään multa että saako ne tulla tai mennä tai tehdä jotain tai olla tekemättä - ja jos mä sanon että hoitaisitko tuon homman ens, niin ne hoitaa! Feelin' like I haz respect.

Duunipäivän jälkeen läksin eilen taas itsekseni kaupungille shoppaamaan. Muru oli laittamassa kaverin autoa kuntoon ni en olis jaksanu homehtua koko iltapäivää yksikseen kotona.
Kävin testaamassa että olisikos ne yhdet nahkasaappaat muuttunu yön aikana isommiks mutta ei ne mokomat ollu, joten sinne ne jäi kauppaan.

Cybershopista tarttui sitten hörhelö-rock-rensseli-minihame mukaan. Mustavalkoista tartania, mustaa pitsiä, hakaneuloja, vetskareita ja nyörejä. Nomnom.

Laura tuli iltasella istuskelemaan lähinnä neulekirjan lainaamisen varjolla, mut sit ilta venähti hiukan juoruamisen ja alakerran tätösen häiritsemisen kanssa :D Kivaa oli <3

Nyt vapaapäivän kunniaks vois mennä hiukkasen pällistelemään miltä maailma näyttää päivänvalossa.

Maanantaiautoilijat ja sunnuntaiparkkeeraajat

...ja neljänkympin sakkolappu. Että näin. Oon ihan satavarma että kyseisellä parkkipaikalla on aikaisemmin saanu parkkeerata kello 18 jälkeen mut onpa tainnu asia sit muuttua jossain kolossa. Noh, jos sen nyt sit muistais.

No, oli siellä onneks muitakin riemuidiootteja liikenteessä. Turun kaupunki tais rikastua useemmalla sadalla eurolla niitten lappusten kanssa :D ja joku tätönen ihan vakaasti halus parkkiin pilkulleen siihen kohtaan josta me lähdettiin pois. Vieressä oli poliisiauto spotilla joten mitäs luulette, tuliko tätöselle halpa kauppareissu?

Mut joo, positiivisia ylläreitä. Duuniin tuli postissa eilen yhden myyntiskaban palkinto, 30e lahjakortti S-ryhmän kaupoille. Piti sitten mennä heti tänään tutkailemaan josko olis löytyny jotain kivaa. Ja meinasin kiljua riemusta kun näin ne kaikki kenkäosastolla majailevat upeudet. Paljon korkeakorkoisia mustia kenkiä, polvi- ja sääripituisina, naminamikoroilla ja megamahtavilla yksityiskohdilla. Useampi pari tuli sovitettua, pari jäi oikein mietityttämään kun tuon ihan ekan testaamisen pohjalta ei nyt oikein osaa sanoa että olivatko ne hyvät vai eivät.

Pohtinemme asiaa yön yli.

Rokkenrol.

Ensi viikolla pitäis körötellä taas Helsinkiin. Jaa että miks ihmeessä? No siks kun siel on Takida @ Tavastia.

Kaks kärpästä yhdellä iskulla. En oo ikinä ollu Tavastialla enkä oo ikinä nähny Takidaa livenä. Muutenkin on tullu tosi vähän käytyä missään keikoilla. Tässä nyt äkkiseltään jos muistelee niin viimeisten muutaman vuoden aikana oon vasta alkanu päästä kiinni siihen että oikeasti lähtee jonnekin kuuntelemaan hyvää musaa.

Viimeisimmät mitä nyt tulee mieleen, on Machinae Supremacy viime keväänä S-Osiksella ja viime kesän festarikeikka, Ilosaarirock Joensuussa. Sitä ennen on tullu pyörähdettyä jossain pienemmillä klubikeikoilla tsekkaamassa Ruoskaa, Amorphista ja So Called Plania. Tanssipuolen artisteista Paffendorfin keikalla tuli vuodatettua hikeä muutama vuosi sitten.

Rammstein oli ehkä nimekkäin artisti jota varten tuli oikeasti lähdettyä liikenteeseen kun herrat käväisivät Ruisrokissa 2005. Kolmen päivän lipusta tuli käytettyä vain yksi päivä, pahuksen työ esti silloin muiden päivien festareilun. Ens kesänä kuitenkin taas Ilosaareen, pakko päästä.

Niitä reissuja odotellessa ^^

Herramunjee näitä töitä.

Sairasloman jälkeen 9 päivän putki nyt takana ja vielä 4 edessä, puh. Alkaa painaa jo.

Jaa että miks näin paljon? No se aiemminkin jo mainittu Assembly. Torstai-illalla pääsin normitöistä neljältä, poikettiin murun kanssa kotona hakemassa kamppeet ja lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä. Löydettiin hotelli ja Kaapelitehdas ja muutama tunti ryskättiin osastoa esittelykuntoon. Muutoin kaikki meni oikein hyvin mutta pikkusen jännitti myyntiartikkelien saapuminen - joku nääs oli unohtanu tilata niille kyydin firmalta Kaapelille :D

Osaston kasaamisen jälkeen ajateltiin istahtaa hetkeks hotellin aulabaariin ottamaan lasillinen tai kaks. Noh, kyllähän sen sit arvaa kuinka siinä kävi. Nukkumaan päästiin joskus neljältä :P

Perjantaiaamu olikin sitten semisti hatarahko, aamupalaa tuli hotellissa onneksi syötyä ja sit taas Kaapelille puskemaan duunia. Myyntiroinat oli tullu ja vähän aikaa piti ihmetellä ja juoda colaa ja suunnitella. Jätkillä ei oikein työ aluks luistanu ni niitäkin piti sitten ihan ronskilla otteella komentaa, ja sit alkoikin jo tapahtua ja saatiin osasto kasaan ja esittelykelpoiseks.

Nörttilapset alkoi valua kymmenen aikoihin jo sisälle kasaamaan konepaikkoja ja pällistelemään ympärille. Pikkuhiljaa ihmisten lisääntyessä alkoi kauppakin käydä ja myynnillisesti päästiin koko viikonlopun aikana ihan kivoihin lukuihinkin.

Päivät meni hyvin pitkälti Kaapelilla, illat nukkuessa :D eli tuon torstain jälkeen ei missään radalla tullu käytyä, ei vaan jaksanu.

Poikkeuksena oli sit lauantai-ilta. Käytiin koko porukalla Rodolfossa mussuttamassa ja voi omnom mitä ruokaa. Alkupaloiks etanoita, pääruuaks kunnon pihvi runsaalla salaatilla ja jälkkäriks tiramisua. Oli pikkunen ähky ton jälkeen mut hyvää oli, tuonne vois hyvin mennä toistekin.

Sunnuntaina iso osa jengistä oli melkoisen kalpeena, poikkeuksena mä ja muru ku oltiin nukuttu hyvin ja pitkät unet ja syöty hotellilla kunnollinen aamupala :D

Viimeisten kauppojen jälkeen iltapäivällä purettiin osasto ja päästiin jopa ihmisten aikaan kotiin ilman sen suurempaa ahistumista. Eilinen ja tää päivä on menny yllättävän leppoisasti duunissa vaikka on vähän pitäny kummastella messuilta saapuneita kamppeita. Kyllä tää taas tästä lähtee :)

Shop-shop.

Sunnuntain täsmäisku kaupoille tuotti tulosta!

Taustana täsmäiskulle oli äiskän ulkoiluttaminen synttäreiden kunniaksi. Harvemmin sitä aloittaa sunnuntaita ravintolassa syömällä. Kinkkutäytetty uuniperuna oli hyvää, murun pihvi + marinoitu salaatti samoin ja äiteen kylmäsavulohipastalautaseltakin piti käydä maistamassa. Skanssi- kauppakeskuksen Martina - ravintola yllätti todella positiivisesti. Ulospäin tuo näyttää tosi pikkuruiselta mestalta, mutta kun ovesta menee sisälle niin johan löytyy lääniä. Palvelu oli hyvää ja reipasta, sapuska makoisaa eikä hintakaan ollut mitenkään päätähuimaava.

Samalla reissulla tuli sitten tutkailtua josko alennusmyynneissä olis jäljellä mitään mikä hotsittais. Muru löysi yllättäen itselleen taas vaikka mitä :D ja mun kaikki pari ostosta olikin sitten normaalihintaisia :D

Ehkä pisimpään päätävaivannut juttu kuitenkin ratkesi. Lompakko. Oon senkin suhteen pahuksen nirso, lompakko ei saa olla liian iso mutta siinä pitää olla tilaa kaikelle mahdolliselle. Matskun pitää olla sopivan jämäkkä ja asiallisen värinen. Ja mikä kaikkein vaikeinta, lompakossa olevien korttipaikkojen pitää olla just eikä melkein tietyin päin ja kolikkolokeron pitää olla just tietynlainen.

Muru on kans jo oppinut blokkaamaan huonot ehdokkaat pois mun silmistä, hänen ansiostaan mä olen nyt 40e köyhempi mutta onpahan ainakin pähee lompakko. Mustaa nahkaa ja ominaisuudet niinku pitääkin.
(...ja miten mä saan tänkin asian kuulostamaan taas melkein yhtä elämää tärkeemmältä ku esim joku auton osto?)

Muut ostokset oli sitten kosmetiikkapuolelta, pari putsaustököttiä ja 12 euron hintainen suti. Tuntuu jotenkin hassulta ajatella että on oikeesti maksanu sudista noin helkkarinmoisen summan, mut minkäs teet kun sellasen tartti ja toi nyt vaan oli hyvä.

Toisaalta, onnistuin mä hankkiutumaan jostain eroonkin. Joulupäivällisellä tädin luona huomasin tädin hyllyssä olevat kaks kissa-viinipulloa ja kysyin sitten että tahtooko hän lisää moisia kokoelman jatkeeks.
Aikoinaan tuli noita kerättyä 11 kipaletta eri värisinä, ja nyt kun ne on kulkenu mukana kahden muuton ajan pahvilaatikoissa eikä ne ole niistä laatikoista esille päässy, niin miksikäs niitä enää säilömään. Toivottavasti pääsevät esille ja käyttöön :)

Duunissakin olen taas jo ollu. Meille on tullu uus osa-aikainen jannu joka toimillaan irroitti meikäläiseltä eilen jo parin tunnin jälkeen muutaman ärräpään, mutta eiköhän tuokin joskus saada talon tavoille opetettua :) Talvilomaviikkokin tuli merkattua kalenteriin, sitä siis odotellessa ^^

Muoti-whine.

Miten surullista onkaan mennä suomalaiseen (nuorten)vaatekauppaan ja todeta että kaikki tangot ovat täynnä kerrassaan kammottavia riepuja, joita ei uskoisi yhdenkään täysjärkisen ihmisen kiskovan päälleen? Joko legginsejä tai sitten jotain teltan kokoisia, kammottavia muodottomia löppänöitä? Värit ja kuosit suoraan menneisyydestä.

Ja sit kun selviää siitä kaupassa aiheutuneesta järkytyksestä ja lähtee iho kananlihalla pois sieltä, niin mihinkä sitä törmääkään?

No kyllä. Juurikin näihin "olen niin ihq-daa-trendikäsmuodikas" laumaeläimiin jotka parveilevat kauppakeskuksissa ja kaupungilla näiden ah, niin trendikkäiden kauppojen kassit käsivarsilla.

Yök, sanon minä.

Tekisipä mieleni avautua nyt näistä kaikista skiljoonasta muotiblogistakin joita tunkee joka ikisestä tuutista, mutta en viitseis pilata aamuani enää tän enempää. Ei ne siitä kuitenkaan mitään opikseen ota :D

Alanpahan vain taas pistää rahaa jemmaan jotta pääsen taas jonnekin tämän maan rajojen ulkopuolelle vaateostoksille. Puolen vuoden sisään tullu nyt tehtyä kaks ulkomaanmatkaa ja molemmilta reissuilta tarttunu mukaan kiitettävä läjä oikeasti hyvännäköisiä vaatteita, jotka ei kävele vastaan joka kolmannen ihmisen päällä tämänkään kokoisessa kaupungissa.

My precious.

Okei, mun on nyt pakko tunnustaa teille jotain.

Saksanreissulla mä tutustuin Reeperbahnilla yhteen tyttöön. Siinä oli vaan jo ens silmäyksellä jotain mikä pysäytti. Kävelin ekaks sen ohi mutta oli pakko tehdä u-käännös koska aivot ei heti rekisteröiny mitä silmät näki.

Vähän sen perään piti kysellä ja nähdä vaivaa. Hymyillä nätisti ja pyytääkin pari kertaa. Sen verran vakavaa kuitenkin että oli ihan pakko nähdä se vaiva. Ja se kannatti, se lähti mun mukaan ^^



Parikymmentä senttiä korkea gootillinen enkeli/keiju/tjsp patsas siis on kyseessä. Tyttö pönötti yhden liikkeen ikkunassa ja hintalapusta päättelin sen olevan myynnissä, siispä sisään kyselemään. Kolmea myyjää asian kanssa tuli vaivattua hienolla englanti-saksa-solkkaamisella mutta sainpahan neidon mukaani.

Mulla on pienimuotoinen fiksaatio nätteihin sisustus/koristepatsaisiin / hahmoihin. Ikkunalaudalla kököttää perhossiipinen keijukainen ja 4 erilaista lohikäärmettä. Koetan spottailla noita aina jossain reissun päällä ja tälläkin kertaa onnisti. Läheskään kaikki patsaat eivät kelpaa, niissä pitää olla jokin puhutteleva jippo. Muuten täydelliseltä näyttävä patsas jää kauppaan mikäli hahmon ilme ei ole hyvä.

Ei oo helppoa siis :D

Asioiden ääneen sanominen näemmä kannattaa.

Hihhii, sain tänään mielenkiintoisen puhelun. Tuon aiemmin mainitun poliisiepisodin jälkeen kirjoitin isännöitsijälle pitkän meilin, jossa otin puheeksi pari muutakin epäkohtaa. Tänään sitten langan toisessa päässä oli isännöitsijä, joka sanoi järjestäneensä korjausmiehet epäkohta-asioille ja selvitelleensä myös tätä ns. naapurisopu-juttua. Kukaan ei ole kuulemma meistä pihahtanutkaan, eikä tämä yksi kiusanhenkikään ole sitten vienyt asioita eteenpäin vaikka näin kaikissa lappusissaan on uhkaillutkin. Saanemme siis olla ihan rauhaksiin.

Saikku jatkuu edelleen. Kävin apteekissa hakemassa viidennet tropit, josko nyt vihdoin sais tän pöpön pois. Samalla reissulla kävin ihan piruuttani apteekin viereisessä koruliikkeessä tutkailemassa.
Olin tuosta samaisesta liikkeestä spotannut ennen joulua yhden mustaksi sävytetyn teräksisen ranneketjun joka olisi ollut murulle ihan omiaan. Syystä tai toisesta se jäi kuitenkin ostamatta. Noh, tällä reissulla semmoinen sitten tarttui mukaan, ihan vaan vaikka keskiviikon kunniaksi :) Malli on hieman eri kuin se ihan ekaksi katsomani, mutta tuo taitaa olla jopa parempi. Ja vielä varsin kukkaroystävälliseen hintaan ^^

Joululahjaksi tilatun lehden eka numero kolisi myös luukusta tänään. Mä saan siis pötköttää sohvalla ihan rauhassa taas koska muru viihdyttänee itseään muutaman tunnin tuon parissa :)

Lainattua.

Olisipa kaipaus viiniä
ympäripäissäni
odottaisin sinua

***

Viimeiseksi
sanaksi
on suudelma
paras


Tommy Tabermann

Lainaukset joululahjaksi saatujen Cupido - viinilasien kyljestä. Muru luki tekstit ja osoitti ekan lainauksen lasia ja totesi "tää on sitten mun".

Raitoja.

Murulla oli tukkakriisi tuossa jo jonkin aikaa ja yksi ilta sitten nappasin hiustenleikkuukoneen käteen ja laitettiin herran pääkarvusto uuteen uskoon. Leikkaamisen jälkeen kommentti oli "onko mulla oikeasti tän värinen tukka? Voitaisko tehdä tälle jotain?"

Pikku hetki pengottiin väripurkkivarastoa (mulla kun ei noita hiusvärejä ole yhtään jemmassa *khöh*) ja suunniteltiin hetki. Lopputulos oli sitten tämä:



Mustaa (joka näytti kyllä enempikin tummansiniseltä) 3mm terällä ajeltuihin raitoihin ja violetinpinkkiä 9mm terällä ajeltuihin raitoihin.

Duunikaverien kommentit oli kuulemma ollu varsin mielenkiintoista kuultavaa :D Paras oli kuitenkin ehkä yhden herran toteama "oot ollu kyllä ihan liikaa Tarun seurassa".
Peruste tälle lienee siinä, että mun tukka on kahden ja puolen vuoden firmassaoloaikana ollu varsin monenvärinen. Tämä käsittää variaatiot mustasta ja tummansinisestä blondiin, välissä useampi punaisen, pinkin, oranssin ja vaaleanpunaisen sävy. Viimeistään siitä tietää taas että on aika päivittää tukkamuoti, kun samaiselta murun tukkaa kommentoineelta duunikaverilta tulee kommentti "oot ihan tylsän värinen, tee tolle tukalles jotain".

Ja pitääkin tehdä jotain asap, sillä...

Puolentoista viikon päästä olis taas Assembly-messut jonne on buukattu meikäläisellekin työvuoro <3 Tykkään hirmuisesti noista messumeiningeistä, kivaa vaihtelua tavalliseen duuninpuurtamiseen. Toivottavasti tää lenssu menee kunnolla ohi ennen messuja, sen nimittäin tietää taas että nukkuminen saattaa jäädä vähemmälle.

Winter Assyt on tänä vuonna Helsingissä, viime vuonna ne olivat Tampereella ja vaihtelun vuoksi istuin itse siellä konepaikalla pelaamassa muiden nörttien kanssa :D Wowia tuli tahkottua ihan kiitettävästi, ei oikein maistunut pelaaminen hetkeen tuon reissun jälkeen. Tällä kertaa kone jää kuitenkin kotiin ja pääpanostus on jälleen duunissa.

Uus yritys mennä tuonne sohvalle lojumaan, muru sotki jo dippiainekset kermaviiliin, jokohan se olis valkannu myös leffan mitä katsotaan ^^

Saako jo turhautua?

Rasittavaa tällanen pieni kuume, pyörii tuossa 38 paikkeilla. Töihin ei voi/jaksa/pysty/saa mennä ja kotona alkaa pikkuhiljaa olla jo tylsää :D
Keuhkot pitää kerrassaan mielenkiintoista rohinaa ja käy melkoisesti murua sääliksi kun se reppana herää aina ku mä köhin yöllä ja on sitten taas ihan kukkupöö aamulla kun pitäis mennä töihin.

Oikeaan lapaan iski joku ihan uskomattoman kummallinen jumitus edellisiltana. Sain onneks lääkäriltä eilen kunnon napit siihen, mutta esim. ultrassa näkyneelle _jollekin_ poskionteloissa ei tehty mitään. Noh, rouskutellaan sitten noita nappeja mitä nyt on. Nenäliinaakin on menny taas pari kilsaa lisää.

Takas sohvalle röhnöttämään ->

Kun ovikello soi klo 00:02...

... niin mistä ihmeestä lie kyse?

Henkkoht makasin siis eilisen illan kuumeisena sohvalla. Muru istui oman pöytänsä ääressä ja lattialla istui yksi ystävämme, joka poikkesi hetkeksi jutustelemaan. Illan edetessä iski nälkä joten tilasimme pizzaa kotiin kuskattuna.

Puhelin oli just soinu, pizzakuski soitti olevansa pihalla. Vaatetta niskaan ja kengät jalkaan - ja ovikello soi. Ehdin ajatella että mitäs kummaa kun menin avaamaan. Oven takaa nimittäin löytyi kaksi poliisia.

-"Iltaa. Onkos täällä kaikki kunnossa?"
-"Joo, on, kaikki on oikein hyvin. Mitenkä niin?"
-"Saatiin ilmoitus että on kovasti meteliä ja häiriötä. Montakos ihmistä täällä on?" ja tähyilyä olkapään yli eteiseen.
-"Minä, mun avomies ja yksi kaveri, istuskellaan tässä iltaa."
-"Jaha, jaha. Takki sulla on päällä, oottekos menossa jonnekin?"
-"Joo, hakemaan pizzaa tuosta pihalta kun tilattiin, kuski soitti just."
-"No eipä siinä sitten. Mutta kyllä kolmellakin ihmisellä sitä ääntä saa aikaiseksi, jos pikkuisen hillitsette. Tai no, ette te varmaan niin kovasti ole möykänny mutta kun nää kaikki on kuitenkin pakko tarkistaa."

Vähän piti kyllä raapia päätä. Tai no, kyllä me tiedetään tasan ja tarkkaan mistä tuoKIN asia on saanu alkunsa. Samassa rapussa asuu eräs henkilö jolla on nyt ilmeisesti kova vimma saada häirittyä meidän elämää täällä. Postiluukusta on pudoteltu jo useampi lappu, samoin ala-aulaan on jätetty seinälle muutama lappu, yksi on teipattu ulko-ovemme viereen jne jne jne.

Kyseinen henkilö on joskus jutellessamme suoraan myöntänyt että on savustanut muutaman ihmisen ulos tästä taloyhtiöstä, lieneekö nyt meikäläiset ns. mustalla listalla?
Mainitsin kyseiselle henkilölle jo muuttaessani, että jos joku häiritsee, niin saa ja pitääkin tulla soittamaan ovikelloa niin korjataan asia. No, eipä ole näkyny.

Olihan toisen poliisisedän viimeinen kommentti murulle tuossa pihalla että "niin no, onhan noita kaikenlaisia soittelijoita:"

Mutta meni kyllä hetkeksi ruokahalu ihan pelkästä veetutuksesta. Ajattelin jo eilen että olisikohan aiheellista mennä jutustelemaan isännöitsijälle maanantaina, tuo on nimittäin mun mitta-asteikolla jo kiusantekoa.

Reissusaldoa, part II

Nyt niihin ostoslöytöihin sitten.

Mulla on hirvittävä kenkäongelma ihan noin yleisellä tasolla. Jalkani ovat sen verran isot, että Suomen markkinoilta on jokseenkin mahdotonta löytää kenkiä jotka olisivat a) kivan näköiset, b) oikean kokoiset ja c) tyttökengät. Tennareilla ja skedetossuilla olen kulkenu noin pääsääntöisesti jo muutaman vuoden, mutta kun ei ne tennarit oikein sitten taas sovi ihan kaikkien vaatteiden kanssa.

Noh, Hampurista löytyi pelastus:



Nahkaiset tyttökengät, pienellä korolla ja kivoilla yksityiskohdilla. Ekasta kenkäkaupasta ja ihan järjettömän halvallakin vielä! Taustalla samasta kaupasta löytynyt käsilaukku - niitähän kun ei ole koskaan liikaa...

En ole myöskään muutamaan vuoteen pitänyt hirmu aktiivisesti mitään koruja. Nyt sisäinen harakka on kuitenkin taas herännyt ja siitä seurauksena



kahdet korvikset, vyö ja kaulakoru. Noita käätyjä on vielä toinenkin, mustana.

Käsityöharrastajana piti etsiä myös lankoja ja tarvikkeita. Lankoja löytyi pieni nyssäkkä, tarvikkeita ei. Koetin etsiä Addin valmistamia puikkoja, mutta omiin silmiini ei missään moisia sattunut. Murun täti sitten illalla totesi kun asia tuli puheeksi, että "täällähän noita käsityökauppoja on vaikka millä mitalla". Noh, ehkä se on sitten sen ensi kesän reissun asia tutustua niihin.



Vaatelöytöjäkin tuli tehtyä:
-musta Tom Tailorin polvipituinen farkku-kellohame
-mustat tyttömalliset reisitaskuhousut nyörisomisteilla
-Fishbonen musta t-paita/tunika punaisilla ja harmailla tehosteilla
-harmaa toppi läpikuultavilla reikäsomisteilla
-polvisukkia ja sukkahousuja iso pino

Kosmetiikkapuolelle en ehtinyt sen suuremmin perehtyä, pari tuoksua tosin löytyi.
Luin menomatkalla lentokoneessa Finskin mainoslehdestä Bossin uudesta Orange - hajuvedestä. Kuvauksen perusteella vaikutti hyvinkin mielenkiintoiselta. Takaisinpäin tullessa lentokentällä oli sopivasti aikaa tutustua parfymerian saloihin, sieltä löytyi Bossin hylly - ja loppu onkin historiaa. Ihana tuoksu, ihan mua. Kevyt, hedelmäinen mutta samalla kuitenkin särmikäs ja mausteinen. Tyttökaveri sanoi ehkä jopa ihan hitusen miehekkääksi.

Toinen löytö oli Espritin VIPlife. Pikaisen testauksen perusteella kevyt ja karkkimainen tuoksu, parempaan käyttöön tämä ei ole vielä ehtinyt.

Kotiinkin piti napata pari juttua. Reeperbahnilla oli paljon pikkuisia putiikkeja joissa myytiin lähestulkoon kaikkea mahdollista. Yhden kaupan ikkunassa oli goottihenkinen keijupatsas joka oli ihan pakko saada mukaan. Tästä tulee kuva myöhemmin, heti kun tyttö on toipunut pienestä matkalla kohdanneesta tapaturmasta.
Lisäksi pari kaneli-tuoksusekoitusta ja musta käden muotoinen pieni "patsas" tuonne tyttöilyhyllylle helyjen säilyttämistä varten.

Murun ostoksista en uskalla tässä kohtaa edes sen enempää mainita: vaatetta, kalastustarvikkeita, fillarikamppeita ja animea.
Ehkäpä näillä pärjää taas hetkosen aikaa..

Reissusaldoa.

Kohde: Hampuri.
Ajankohta: 311209 - 030110

Syksyllä jutusteltiin murun kanssa että pitäisikö jouluna tai uutenavuotena tehdä pieni reissu jonnekin. Asia jäi vähäksi aikaa ja jossain vaiheessa muru sitten kysäisi että kiinnostaisiko uusivuosi Saksassa. No mikä jottei!

Lento lähti siis uudenvuodenaattoaamuna, puoli tuntia myöhässä lumen ja pakkasen takia. Matka sujui hyvin ja saatiinpahan koneessa hieman naureskellakin erästä hieman liikaa alkoholia nauttinutta herraa, jolle tuntui olevan ylitsepääsemättömän hankalaa käsittää että lentokenttä saattaa olla hetkellisesti suljettu lumenpoiston takia. Propsit purserille luun kurkkuun iskeneestä viimeisestä kommentista: "Laskeudumme taatusti aivan heti kun te herra pystytte vaikuttamaan vallitsevaan säätilaan".

Lentokentällä olivat vastassa murun täti ja tädin mies, jotka kuljettivat meidät lähestulkoon Hampurin keskustaan. Täällä käytössämme oli murun serkun asunto hänen itsensä ollessa lomalla.
Pikaisen välipalan jälkeen lähdettiin tutustumaan lähinurkkiin ja toki etsimään niitä shoppailumestoja :D Niitäkin toki löytyi samalla kun opeteltiin hieman paikallista U-bahn - karttaa.

Vuodenvaihde vietettiinkin sitten missäs muualla kuin Reeperbahnilla ja St. Paulissa. Ihmisiä oli ihan tolkuttomat määrät, samoin raketteja ja pommeja. Vekkulein vastaantullut ilmestys oli table dance - ravintolasta kadulle kipittänyt neito, jolla oli päällään pelkät nirunaru-bling-hepeneet ja tappostilettikorkkarit. Sujuvasti hänkin ampui muutaman raketin (kädestä! ihme sekopää) siinä tissien hetkuttelun ohella :D

Metro oli ihan piukassa porukkaa myös, mutta suorastaan hämmästyin äärettömän hyvistä järjestelyistä. Metrovuoroja kulki ihan jatkuvalla syötöllä ja kaikilla asemilla oli reilusti turvamiehiä ja vartijoita huolehtimassa ihmisistä. Kaikesta ihmismäärästä huolimatta oli siis hyvinkin turvallinen olo.

Uudenvuodenpäivä menikin sitten ympäriinsä kävellessä, pieniä ostoksia tehdessä, kahviloissa ja murun kanssa söpöstellessä <3

Lauantai pyhitettiin rahan tuhlaamiselle :D Aamulla lähdettiin keskustaan suorittamassa täsmäiskuja pariin putiikkiin, hyviä löytöjä tuli tehtyä. Parin tunnin keskustaspurttaamisen jälkeen haettiin laukku kämpältä ja metro/paikallisjunailtiin pohjoisemmas, mistä jatkettiin matkaa taas murun sedän kanssa. Hänen kyydillään päästiin jatkamaan ostostelua hieman eri tyyppisissä paikoissa mitä keskustasta löytyi. Isompia kauppakeskuksia sekä yksi hehtaarihalli. Omnom. Löytöjä tehtiin, niistä tulee vielä oma postauksensa.

Iltasella päästiin paikalliseen vietnamilaiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli tolkuttoman hyvää ja sitä oli tosiaankin riittävästi :)
Ravintolareissun jälkeen päästiin pikkuruiseen saunaan ja loppuilta menikin jutustellessa ja toki kun Saksassa oltiin, niin pitihän sitä pari oluttakin maistaa :)

Pitkien yöunien jälkeen saatiin aamupalaksi äärest hyvää kahvia ja uunituoretta pizzaa. Tämän jälkeen pitikin suunnata jo lentokentälle odottelemaan myöhässä ollutta konetta. Kotimatka sujui hyvin - kunnes alkoi ilmetä noita edellisessä postauksessa mainittuja kommervenkkejä.

Kesällä uudestaan B)

Kilometri nenäliinaa.

Reissun jälkeinen viikko on menny vähän niin ja näin. Murulla oli jo paluupäivän aamuna pikkuisen tukkoinen olo joka sitten pahenikin seuraavaksi aamuksi sen verran, että ei ollu töihin asiaa.

Helsinki-Vantaan lentokenttä oli edelleenkin myös matkatavaroiden osalta melkoisessa kaaoksessa, samaa soppaa sotkivat vielä kylmät ilmat ja lumisateet. Ja mitäpä siis sattuikaan? Matkalaukkua hihnalta noukkiessani huomasin sen olevan toisesta päädystä kokonaan halki ja palasia puuttuvan. Jee. Sit eiku jonottamaan tulopalvelutiskille ja tekemään vahinkoilmoitusta. Sain listan yhteistyökumppaneista joilta voi mennä hakemaan uuden laukun ja lähettävät sitten laskun Finskille.

Ja ei kahta ilman kolmatta. Ajomatkalla kotiinpäin noin puolessa välissä auto nytkähti, ihan kuin tehot olisivat kadonneet hetkeksi. Akkuvalo syttyi. Ohjaustehostin lakkasi toimimasta. Valot himmenivät. Äkkiä puhelua paremmalle asiantuntijalle ja nilkuttamalla parin kilsan päässä olevalle huoltoasemalle. Onneksi oli lämmin asema, päästiin sisälle odottamaan jatkokyytiä ja auto jäi sinne sitten odottelemaan korjausta.

Keskiviikkona päästiin kyydillä hakemaan auto - nyt se toimii taas.

Ihmettelin eilen illalla miksi kurkku on niin onnettoman kipeä. Nenäkin alkoi vuotaa ja hengitys ei tahtonut kulkea kunnolla. Aamulla oli jokseenkin önf olo mutta kiukulla, hammasta purren oli pakko mennä töihin. Ja todeta sitten tunnin päästä että ei tule mitään ja soittaa lääkäriaika. Nyt ollaan siis molemmat kotosalla potemassa samaa pöpöä. Sikaa tää ei ole, joku muu kärttyinen lenssupöpönen joka nyt toivottavasti ei roiku rasitteena ihan hirmuisen kauaa.

Noh, saapahan hyvällä omallatunnolla taas lojua koko viikonlopun sohvalla tekemättä yhtään mitään :D

Note to self.

Kun ulkona on rapiat parikymmentä astetta pakkasta ja kökötät puoli tuntia bussipysäkillä odottelemassa bussia työpäivän jälkeen, tulee hyvinkin mieleen että teräksinen nenäkoru muuttuu melkoisen kylmäksi vaikka ihoa vasten onkin. Muovia tilalle siis taas näiden viileämpien kelien ajaksi.

Reissuraportti - incoming.