Saksanreissulla mä tutustuin Reeperbahnilla yhteen tyttöön. Siinä oli vaan jo ens silmäyksellä jotain mikä pysäytti. Kävelin ekaks sen ohi mutta oli pakko tehdä u-käännös koska aivot ei heti rekisteröiny mitä silmät näki.
Vähän sen perään piti kysellä ja nähdä vaivaa. Hymyillä nätisti ja pyytääkin pari kertaa. Sen verran vakavaa kuitenkin että oli ihan pakko nähdä se vaiva. Ja se kannatti, se lähti mun mukaan ^^
Parikymmentä senttiä korkea gootillinen enkeli/keiju/tjsp patsas siis on kyseessä. Tyttö pönötti yhden liikkeen ikkunassa ja hintalapusta päättelin sen olevan myynnissä, siispä sisään kyselemään. Kolmea myyjää asian kanssa tuli vaivattua hienolla englanti-saksa-solkkaamisella mutta sainpahan neidon mukaani.
Mulla on pienimuotoinen fiksaatio nätteihin sisustus/koristepatsaisiin / hahmoihin. Ikkunalaudalla kököttää perhossiipinen keijukainen ja 4 erilaista lohikäärmettä. Koetan spottailla noita aina jossain reissun päällä ja tälläkin kertaa onnisti. Läheskään kaikki patsaat eivät kelpaa, niissä pitää olla jokin puhutteleva jippo. Muuten täydelliseltä näyttävä patsas jää kauppaan mikäli hahmon ilme ei ole hyvä.
Ei oo helppoa siis :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti