Hulinaa.

Viimeisten parin kuukauden osalta on mahdotonta kuvata kaikkea tapahtunutta vain yhdessä postauksessa. Asioita on tapahtunut ihan tolkuttomasti - järjettömän isoja asioita. Osaltaan voisi kai sanoa menneensä virran mukana, osaltaan on tullut tehtyä melkoisia päätöksiä.

Ja ei oo olemassa sanoja kuvailemaan tätä fiilistä. Sellainen kokonaisvaltainen hyvä olo. Joku voisi kai sanoa, että pitäis ahdistaa ja jännittää ja pelottaa mut ei, ei niin saa ajatella.

Elämä on ihan liian lyhyt pähkäilemiseen, pohtimiseen, venkslaamiseen ja ihmettelemiseen - ainakin tällaisten isojen asioiden kanssa.

Me siis otettiin murun kanssa iiiso askel eteenpäin elämässä ja ostettiin koti. Ihka oma koti. Päätös oli loppujen lopuksi melkoisen helppo. Tilaa tarvitaan lisää (kaks hamsteria pienessä kaksiossa ei ole pidemmän päälle kauheen helppo ja suositeltava ratkaisu :D ) ja koska vuokra-asuntojen hinnat kolmioista puhuttaessa on valitettavasti jotain ihan kammottavaa, niin muutaman hetken miettimisen ja asioiden yhteenlaskemisen jälkeen tultiin siihen tulokseen että on paljon fiksumpaa ostaa oma koti. Molemmilla on kuitenkin vakituinen duuni ja kulunut vuosi on näyttänyt toteen sen, että tullaan toimeen keskenämme. Oikein hyvinkin jopa :)

Viime torstaina oli siis suuri päivä. Puoli mapillista papereita saatiin mukaan ja muutaman sitä edeltävän päivän puhelinrumbaa mä en uskalla edes ajatella enää. Kumman paljon tuossa tuntuu olevan asioita mitä pitää selvittää ja ottaa huomioon. Nyt ne on kuitenkin tehty - seuraavat paperiasioiden selvittämiset tuleekin siinä vaiheessa kun aletaan remontoida :D

Ekat tyhjät pahvilaatikot on tuotu jo duunipaikalta kotio, tuossa ne pönöttää komeina keskellä muutenkin ahdasta olohuonetta odottamassa että joku alkais pakata kampetta niihin. Kolmen viikon päästä saadaan avaimet, sit olis pari viikkoa aikaa roudata. Jos tällä kertaa olis vihdoinkin sitten kaikki hyvissä ajoin ja edes kohtuu järkevästi (onko sellainen mahdollista?) pakattu. Aikatauluja tässä nyt on pakkaamisen ja koko muuttamisen suhteen tehty ihan runsain mitoin - oliskohan mahdollista saada pidettyä niistä kiinni? Pidetään peukkuja :)

Ja sit loppukaneetiks fiiliksestä noin ylipäänsä. Se on helppo kuvailla yhdellä sanalla: rakastan <3

Blaah!

Tylsää. 10 minuutin päästä pitäis lähteä töihin ja jostain syystä ei tippaakaan huvittais. Oon edelleen vahvasti sitä mieltä että tällainen työaikarytmi ei sovi mulle. Aamulla ei saa mitään aikaseks, saati sitten illalla. Ja annas jos pikkuisen erehtyy työpäivän jälkeen käymään jossain. Sit ehtii hyvä jos ruokaa laittaa.

Muutenkin taitaa olla jonkin sortin kevätankeutta ilmassa. Viime viikko oli talvilomaa ja vaikka mielessä oli, että tekis hirveesti kaikkea, niin havahduin keskiviikkona siihen että oon lähinnä vaan lojunu sohvalla ja ollu epäedustava :D Ei vaan, tulihan tuossa käytyä pk-seudulla olemassa sosiaalinen ja harrastettua taas kotiseutureissaamistakin, mut silti.

Lumien sulaminenki oli jo hetken aikaa vauhdissa, mut sit paukahti uus pakkanen taas. Sais mun mielestä tulla kyllä jo kunnon kevät. Varsinkin kun tietää että taas tänäkin vuonna ekat mouhot vaihtaa autoihin kesärenkaat alle jokseenkin heti kun ne saa vaihtaa, ja sit tulee parin päivän päästä hetkellinen takatalvi ja sit saadaan taas lukea lehdistä että "takatalvi yllätti autoilijat". Ei ne ikinä sitä taida oppia.

Joo. Sit töihin ->