Ihminen on luonnostaan niin kovin utelias ja haluaa kokeilla kaikkea uutta. Niin meikäläinenkin.
Liityin jonnin aikaa sitten Buzzadoriksi eli pääsen aina silloin tällöin testaamaan uusia asioita ja jakamaan niistä näytteitä ja mielipiteitä ystävilleni. Nyt pääsin mukaan Nivean kampanjaan, jossa pääsee kertomaan oman hienon Muistonsa ja osallistumaan kilpailuun, jossa voi voittaa lisää noita hienoja muistoja :)
Kokeile täällä!
Oma muistoni liittyy viime kesään, mukavaan mökkireissuun jossa pääsi uimaan, ottamaan aurinkoa, perkaamaan haukea ja grillaamaan hyvien ystävien kanssa.
Tänä kesänä taas lisää tällaisia muistoja, eikös?
tiistai 24. toukokuuta 2011
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Hulinaa.
Viimeisten parin kuukauden osalta on mahdotonta kuvata kaikkea tapahtunutta vain yhdessä postauksessa. Asioita on tapahtunut ihan tolkuttomasti - järjettömän isoja asioita. Osaltaan voisi kai sanoa menneensä virran mukana, osaltaan on tullut tehtyä melkoisia päätöksiä.
Ja ei oo olemassa sanoja kuvailemaan tätä fiilistä. Sellainen kokonaisvaltainen hyvä olo. Joku voisi kai sanoa, että pitäis ahdistaa ja jännittää ja pelottaa mut ei, ei niin saa ajatella.
Elämä on ihan liian lyhyt pähkäilemiseen, pohtimiseen, venkslaamiseen ja ihmettelemiseen - ainakin tällaisten isojen asioiden kanssa.
Me siis otettiin murun kanssa iiiso askel eteenpäin elämässä ja ostettiin koti. Ihka oma koti. Päätös oli loppujen lopuksi melkoisen helppo. Tilaa tarvitaan lisää (kaks hamsteria pienessä kaksiossa ei ole pidemmän päälle kauheen helppo ja suositeltava ratkaisu :D ) ja koska vuokra-asuntojen hinnat kolmioista puhuttaessa on valitettavasti jotain ihan kammottavaa, niin muutaman hetken miettimisen ja asioiden yhteenlaskemisen jälkeen tultiin siihen tulokseen että on paljon fiksumpaa ostaa oma koti. Molemmilla on kuitenkin vakituinen duuni ja kulunut vuosi on näyttänyt toteen sen, että tullaan toimeen keskenämme. Oikein hyvinkin jopa :)
Viime torstaina oli siis suuri päivä. Puoli mapillista papereita saatiin mukaan ja muutaman sitä edeltävän päivän puhelinrumbaa mä en uskalla edes ajatella enää. Kumman paljon tuossa tuntuu olevan asioita mitä pitää selvittää ja ottaa huomioon. Nyt ne on kuitenkin tehty - seuraavat paperiasioiden selvittämiset tuleekin siinä vaiheessa kun aletaan remontoida :D
Ekat tyhjät pahvilaatikot on tuotu jo duunipaikalta kotio, tuossa ne pönöttää komeina keskellä muutenkin ahdasta olohuonetta odottamassa että joku alkais pakata kampetta niihin. Kolmen viikon päästä saadaan avaimet, sit olis pari viikkoa aikaa roudata. Jos tällä kertaa olis vihdoinkin sitten kaikki hyvissä ajoin ja edes kohtuu järkevästi (onko sellainen mahdollista?) pakattu. Aikatauluja tässä nyt on pakkaamisen ja koko muuttamisen suhteen tehty ihan runsain mitoin - oliskohan mahdollista saada pidettyä niistä kiinni? Pidetään peukkuja :)
Ja sit loppukaneetiks fiiliksestä noin ylipäänsä. Se on helppo kuvailla yhdellä sanalla: rakastan <3
Ja ei oo olemassa sanoja kuvailemaan tätä fiilistä. Sellainen kokonaisvaltainen hyvä olo. Joku voisi kai sanoa, että pitäis ahdistaa ja jännittää ja pelottaa mut ei, ei niin saa ajatella.
Elämä on ihan liian lyhyt pähkäilemiseen, pohtimiseen, venkslaamiseen ja ihmettelemiseen - ainakin tällaisten isojen asioiden kanssa.
Me siis otettiin murun kanssa iiiso askel eteenpäin elämässä ja ostettiin koti. Ihka oma koti. Päätös oli loppujen lopuksi melkoisen helppo. Tilaa tarvitaan lisää (kaks hamsteria pienessä kaksiossa ei ole pidemmän päälle kauheen helppo ja suositeltava ratkaisu :D ) ja koska vuokra-asuntojen hinnat kolmioista puhuttaessa on valitettavasti jotain ihan kammottavaa, niin muutaman hetken miettimisen ja asioiden yhteenlaskemisen jälkeen tultiin siihen tulokseen että on paljon fiksumpaa ostaa oma koti. Molemmilla on kuitenkin vakituinen duuni ja kulunut vuosi on näyttänyt toteen sen, että tullaan toimeen keskenämme. Oikein hyvinkin jopa :)
Viime torstaina oli siis suuri päivä. Puoli mapillista papereita saatiin mukaan ja muutaman sitä edeltävän päivän puhelinrumbaa mä en uskalla edes ajatella enää. Kumman paljon tuossa tuntuu olevan asioita mitä pitää selvittää ja ottaa huomioon. Nyt ne on kuitenkin tehty - seuraavat paperiasioiden selvittämiset tuleekin siinä vaiheessa kun aletaan remontoida :D
Ekat tyhjät pahvilaatikot on tuotu jo duunipaikalta kotio, tuossa ne pönöttää komeina keskellä muutenkin ahdasta olohuonetta odottamassa että joku alkais pakata kampetta niihin. Kolmen viikon päästä saadaan avaimet, sit olis pari viikkoa aikaa roudata. Jos tällä kertaa olis vihdoinkin sitten kaikki hyvissä ajoin ja edes kohtuu järkevästi (onko sellainen mahdollista?) pakattu. Aikatauluja tässä nyt on pakkaamisen ja koko muuttamisen suhteen tehty ihan runsain mitoin - oliskohan mahdollista saada pidettyä niistä kiinni? Pidetään peukkuja :)
Ja sit loppukaneetiks fiiliksestä noin ylipäänsä. Se on helppo kuvailla yhdellä sanalla: rakastan <3
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
O_o
Tulipahan sit tehtyä semmonen kommervenkki että huhhuh.
Ostettiin asunto. Lappuja ei oo vielä kirjoitettu mutta tarjous meni läpi ja nyt sit vaan järjestellään paperiasiat kuntoon.
Ja arvaahan sen sitten että kuka on viime yön nähny unia laminaateista, tapeteista, kaakeleista, verhoista, muuttamisesta, laatikoista jne jne jne. Jonkin verran rempattavaahan tuonne tulee mutta saapa tehdä ainakin ihan omaa ja just sellasen näköstä ku haluaa. Oon aikas innoissani <3
Jännä juttu ku ei nyt oikein tiedä että miten päin pitäis olla. Kyl iso kivi vierähti pois sydämeltä ainakin siinä kohtaa ku välittäjä soitti että "Onneks olkoon" ja sen jälkeen katselikin sitten ihan eri mielellä tapetteja ja muuta :D
Pahvilaatikoita pitää alkaa siis haalia ja pakkaillakin tässä jo hyvissä ajoin, muutto on nimittäin jo ens kuussa :)
Muru lähti yhden kaverinsa kanssa aamuyöstä kalaan, vielä ei ainakaan ole kuulunu mitään eli saapa nähdä montako viehettä on taas uhrattu Ahdille ;)
Ostettiin asunto. Lappuja ei oo vielä kirjoitettu mutta tarjous meni läpi ja nyt sit vaan järjestellään paperiasiat kuntoon.
Ja arvaahan sen sitten että kuka on viime yön nähny unia laminaateista, tapeteista, kaakeleista, verhoista, muuttamisesta, laatikoista jne jne jne. Jonkin verran rempattavaahan tuonne tulee mutta saapa tehdä ainakin ihan omaa ja just sellasen näköstä ku haluaa. Oon aikas innoissani <3
Jännä juttu ku ei nyt oikein tiedä että miten päin pitäis olla. Kyl iso kivi vierähti pois sydämeltä ainakin siinä kohtaa ku välittäjä soitti että "Onneks olkoon" ja sen jälkeen katselikin sitten ihan eri mielellä tapetteja ja muuta :D
Pahvilaatikoita pitää alkaa siis haalia ja pakkaillakin tässä jo hyvissä ajoin, muutto on nimittäin jo ens kuussa :)
Muru lähti yhden kaverinsa kanssa aamuyöstä kalaan, vielä ei ainakaan ole kuulunu mitään eli saapa nähdä montako viehettä on taas uhrattu Ahdille ;)
lauantai 10. huhtikuuta 2010
Muovisekoitteita, lyijypainoja, höyheniä...
...ja kun kevät koittaa, noista saadaan vieheitä.
Talven selkä on mitä suurimmilta osin taittunut ja jäät Aurajoesta ovat lähteneet. Muru on lukenut kalastuskirjoja jatkuvalla syötöllä, opiskellut, vertaillut ja suunnitellut. Koskilupa on haettu ja tänään olisi tarkoitus suorittaa täsmäisku Halisten sillan alle :D
Eilen poikettiin raisiolaisen kalastusliikkeen uusien tilojen avajaisissa. Muru kaipasi ohuempaa siimaa UL-vavan kelaan ja itse heräteshoppasin jigejä ja niille painotettuja koukkuja. Leechejä olisi myös kiva tehdä. Muru lupasi mulle tyhjäksi jääneen pikkupakkinsa käyttöön niin saan säilöä omat kalatouhuni siinä.
Jokunen aika sitten käytiin Helsingissä GoExpo - messuilla. Liikuntaan ja vapaa-aikaan painottuneet messut olivat mukava poikkeus muuten kohtuu rutiininomaisesti sujuneisiin viikonloppuihin. Päästiin kokeilemaan perhonheittoa ja -sidontaa, Messukeskukseen oli siis rakennettu isot vesialtaat joissa pääsi kokeilemaan ja opettelemaan tuota heittämistä ihan oikesti kunnolla. Paikalla oli myös perhokalastuskonkareita joilta sai huomattavan paljon kullanarvoisia vinkkejä. Ja hurahdus oli taattu... Perhonsidontapenkkejä olen itse koettanut bongailla vähän sillä silmällä, että josko vaikka pääsisi jossain vaiheessa toteuttamaan itseään ihan kunnolla :D
Kesää odotellessa. Pitää itsekin investoida siihen kalastuslupaan jossain vaiheessa että pääsee puuhaamaan siellä rannoilla jotain, ei tartte olla pelkästään katselemassa :)
Talven selkä on mitä suurimmilta osin taittunut ja jäät Aurajoesta ovat lähteneet. Muru on lukenut kalastuskirjoja jatkuvalla syötöllä, opiskellut, vertaillut ja suunnitellut. Koskilupa on haettu ja tänään olisi tarkoitus suorittaa täsmäisku Halisten sillan alle :D
Eilen poikettiin raisiolaisen kalastusliikkeen uusien tilojen avajaisissa. Muru kaipasi ohuempaa siimaa UL-vavan kelaan ja itse heräteshoppasin jigejä ja niille painotettuja koukkuja. Leechejä olisi myös kiva tehdä. Muru lupasi mulle tyhjäksi jääneen pikkupakkinsa käyttöön niin saan säilöä omat kalatouhuni siinä.
Jokunen aika sitten käytiin Helsingissä GoExpo - messuilla. Liikuntaan ja vapaa-aikaan painottuneet messut olivat mukava poikkeus muuten kohtuu rutiininomaisesti sujuneisiin viikonloppuihin. Päästiin kokeilemaan perhonheittoa ja -sidontaa, Messukeskukseen oli siis rakennettu isot vesialtaat joissa pääsi kokeilemaan ja opettelemaan tuota heittämistä ihan oikesti kunnolla. Paikalla oli myös perhokalastuskonkareita joilta sai huomattavan paljon kullanarvoisia vinkkejä. Ja hurahdus oli taattu... Perhonsidontapenkkejä olen itse koettanut bongailla vähän sillä silmällä, että josko vaikka pääsisi jossain vaiheessa toteuttamaan itseään ihan kunnolla :D
Kesää odotellessa. Pitää itsekin investoida siihen kalastuslupaan jossain vaiheessa että pääsee puuhaamaan siellä rannoilla jotain, ei tartte olla pelkästään katselemassa :)
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Blaah!
Tylsää. 10 minuutin päästä pitäis lähteä töihin ja jostain syystä ei tippaakaan huvittais. Oon edelleen vahvasti sitä mieltä että tällainen työaikarytmi ei sovi mulle. Aamulla ei saa mitään aikaseks, saati sitten illalla. Ja annas jos pikkuisen erehtyy työpäivän jälkeen käymään jossain. Sit ehtii hyvä jos ruokaa laittaa.
Muutenkin taitaa olla jonkin sortin kevätankeutta ilmassa. Viime viikko oli talvilomaa ja vaikka mielessä oli, että tekis hirveesti kaikkea, niin havahduin keskiviikkona siihen että oon lähinnä vaan lojunu sohvalla ja ollu epäedustava :D Ei vaan, tulihan tuossa käytyä pk-seudulla olemassa sosiaalinen ja harrastettua taas kotiseutureissaamistakin, mut silti.
Lumien sulaminenki oli jo hetken aikaa vauhdissa, mut sit paukahti uus pakkanen taas. Sais mun mielestä tulla kyllä jo kunnon kevät. Varsinkin kun tietää että taas tänäkin vuonna ekat mouhot vaihtaa autoihin kesärenkaat alle jokseenkin heti kun ne saa vaihtaa, ja sit tulee parin päivän päästä hetkellinen takatalvi ja sit saadaan taas lukea lehdistä että "takatalvi yllätti autoilijat". Ei ne ikinä sitä taida oppia.
Joo. Sit töihin ->
Muutenkin taitaa olla jonkin sortin kevätankeutta ilmassa. Viime viikko oli talvilomaa ja vaikka mielessä oli, että tekis hirveesti kaikkea, niin havahduin keskiviikkona siihen että oon lähinnä vaan lojunu sohvalla ja ollu epäedustava :D Ei vaan, tulihan tuossa käytyä pk-seudulla olemassa sosiaalinen ja harrastettua taas kotiseutureissaamistakin, mut silti.
Lumien sulaminenki oli jo hetken aikaa vauhdissa, mut sit paukahti uus pakkanen taas. Sais mun mielestä tulla kyllä jo kunnon kevät. Varsinkin kun tietää että taas tänäkin vuonna ekat mouhot vaihtaa autoihin kesärenkaat alle jokseenkin heti kun ne saa vaihtaa, ja sit tulee parin päivän päästä hetkellinen takatalvi ja sit saadaan taas lukea lehdistä että "takatalvi yllätti autoilijat". Ei ne ikinä sitä taida oppia.
Joo. Sit töihin ->
maanantai 22. helmikuuta 2010
4 - 2 = 2
Kun neljästä silmästä (joista toiset on lasiset) vähentää kaks, niin jäljelle jää kaks, eikös?
Kävin silmälääkärissä tänään ku kummasti tuntunu siltä että silmät väsyy ja välillä jopa siltä että näkee ilman rillejä paremmin ku rilleillä, mut ei sitte kuitenkaan näkis kunnolla.
Noh, setä tutki ja mallas ja kyseli ja sääti, pohdiskeli ääneen ja antoi tuomionsa: "Et sä mitään silmälaseja tartte". Eli se siis ainakin toistaiseksi mun nelisilmä-elämästäni. Silmälihasten jumppaohjeita se kirjoitti mukaan mutta muuten mennään näillä.
Minne mun nörtti-identiteetti nyt meni? Kauhee naamaongelma ku ei oo rillejä nenällä, tuntuu niin vahvasti siltä että jotain puuttuu. Satavarmasti etin vielä monesti että missä mun rillit oikein on ennenku muistan että ihan tarkoituksella ne on jääny kotiin.
Noh, kerran sitte näinki päin.
Kävin silmälääkärissä tänään ku kummasti tuntunu siltä että silmät väsyy ja välillä jopa siltä että näkee ilman rillejä paremmin ku rilleillä, mut ei sitte kuitenkaan näkis kunnolla.
Noh, setä tutki ja mallas ja kyseli ja sääti, pohdiskeli ääneen ja antoi tuomionsa: "Et sä mitään silmälaseja tartte". Eli se siis ainakin toistaiseksi mun nelisilmä-elämästäni. Silmälihasten jumppaohjeita se kirjoitti mukaan mutta muuten mennään näillä.
Minne mun nörtti-identiteetti nyt meni? Kauhee naamaongelma ku ei oo rillejä nenällä, tuntuu niin vahvasti siltä että jotain puuttuu. Satavarmasti etin vielä monesti että missä mun rillit oikein on ennenku muistan että ihan tarkoituksella ne on jääny kotiin.
Noh, kerran sitte näinki päin.
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Shop-shop-shopiti-shop.
Mullahan siis tunnetusti on kenkäkriisi. Noh, viimeksi löydetyistä Osiriksen tennareista alko sinkoilla solekumien ympärillä olevat tikkauslangat ja olin vähän että wtf, kyseessä on kuitenkin vasta muutaman kuukauden vanhat tossuttimet. Alkuviikosta sitten piipahdin Skanssin Top-Sportissa kyselemässä, että onkohan tää nyt valmistuvika vai mikä ihme. Tiskillä ollu miesmyyjä olikin sitten niin seipäännielly hapannaama että huhhuh. Eka kommentti oli että "joo ei me tehdä tällasille mitään ku ei me voida tietää mitä näillä tossuilla on tehty, ootsä esim skeitannu näillä?" Repesin nauruun ja totesin että en tosiaan, meen naamalleni jo siinä kohtaa ku vaikka vilkasen skeittilautaa päin - (ja toim. huom. missä näillä keleillä skeittais? Joku roti nyt sentään :D)
Asia ei edennyt kuitenkaan yhtään mihinkään, sälli ei olisi millään suostunut tekemään asialle yhtään mitään, maahantuojan nimen kaivoi pitkällisen ihmettelyn jälkeen. Oon nimittäin sitä mieltä että jos 2kk peruskäytön jälkeen tossuista sinkoilee oleelliset pohjan ja rungon kiinnityslangat mäkeen ni pakko niissä joku vika on olla.
Tänään sitten poikettiin Myllyssä, ja ajattelin ihan vain huvikseni mennä tsekkaamaan Top-Sporttiin miltä siellä näyttää asiakaspalvelun taso. Ja joo, ero oli kuin yöllä ja päivällä. Tiskin takana aluksi ollut neiti kävi pyytämässä toisen neidin paikalle, joka otti yhteystiedot ylös ja lupasi olla yhteydessä maahantuojaan asian tiimoilta.
Tuntia myöhemmin piippasi kännykkä. Tekstarissa oli että "käy vaihtamassa kengät Skanssissa, heillä pitäisi noita olla vielä." Tätä mä kutsun palveluksi. Kävin sitten vielä Top-Sportin sivuilla laittamassa palautteen kautta kiitokset tälle asiaa hoitaneelle neidille.
Vielä en käyny kenkiä vaihtamassa, huomenna vois mennä. Saapa nähdä tuleeko sanominen, nimittäin jos vain muistan nimen oikein niin saattaa jopa olla sama hapan jannu se, jolta pitää niitä uusia tossuja mennä kyselemään :D
Muita shoppauslöytöjä sitten tältä päivältä: mustat hyvin leveillä bootcut-lahkeilla olevat farkut ja murulle Vanssin nauhattomat "kusiluistin"-tennarit. Kirppikseltäkin löytyi jotain kivaa mutta sille oma postauksensa myöhemmin.
Palatakseni vielä tuohon kenkäasiaan, oon kans pitkään etsiny tyttöjen skedetossuista itselleni mahtuvia kokoja - turhaan. Tänään eksyin sitten Osiriksen nettisivuille ja löysin kokotaulukon, joka kertoi että tytöillekin tehdään ihmisten kokoisia tossuja! Osiris ei toimita suoraan Suomeen tuotteita, joten heidän sivuiltaan tilaaminen ei ole siis vaihtoehto. Paiskoinkin sitten meiliä suoraan Suomen maahantuojalle, josko sitä kautta saisi jonkinnäköistä selkoa tähänkin asiaan.
Vastauksia odotellessa.
Asia ei edennyt kuitenkaan yhtään mihinkään, sälli ei olisi millään suostunut tekemään asialle yhtään mitään, maahantuojan nimen kaivoi pitkällisen ihmettelyn jälkeen. Oon nimittäin sitä mieltä että jos 2kk peruskäytön jälkeen tossuista sinkoilee oleelliset pohjan ja rungon kiinnityslangat mäkeen ni pakko niissä joku vika on olla.
Tänään sitten poikettiin Myllyssä, ja ajattelin ihan vain huvikseni mennä tsekkaamaan Top-Sporttiin miltä siellä näyttää asiakaspalvelun taso. Ja joo, ero oli kuin yöllä ja päivällä. Tiskin takana aluksi ollut neiti kävi pyytämässä toisen neidin paikalle, joka otti yhteystiedot ylös ja lupasi olla yhteydessä maahantuojaan asian tiimoilta.
Tuntia myöhemmin piippasi kännykkä. Tekstarissa oli että "käy vaihtamassa kengät Skanssissa, heillä pitäisi noita olla vielä." Tätä mä kutsun palveluksi. Kävin sitten vielä Top-Sportin sivuilla laittamassa palautteen kautta kiitokset tälle asiaa hoitaneelle neidille.
Vielä en käyny kenkiä vaihtamassa, huomenna vois mennä. Saapa nähdä tuleeko sanominen, nimittäin jos vain muistan nimen oikein niin saattaa jopa olla sama hapan jannu se, jolta pitää niitä uusia tossuja mennä kyselemään :D
Muita shoppauslöytöjä sitten tältä päivältä: mustat hyvin leveillä bootcut-lahkeilla olevat farkut ja murulle Vanssin nauhattomat "kusiluistin"-tennarit. Kirppikseltäkin löytyi jotain kivaa mutta sille oma postauksensa myöhemmin.
Palatakseni vielä tuohon kenkäasiaan, oon kans pitkään etsiny tyttöjen skedetossuista itselleni mahtuvia kokoja - turhaan. Tänään eksyin sitten Osiriksen nettisivuille ja löysin kokotaulukon, joka kertoi että tytöillekin tehdään ihmisten kokoisia tossuja! Osiris ei toimita suoraan Suomeen tuotteita, joten heidän sivuiltaan tilaaminen ei ole siis vaihtoehto. Paiskoinkin sitten meiliä suoraan Suomen maahantuojalle, josko sitä kautta saisi jonkinnäköistä selkoa tähänkin asiaan.
Vastauksia odotellessa.
Num3r0i7a.
Viimeisen viikon sisään ollaan murun kanssa katsottu useampi leffa jotka kaikki on tavalla tai toisella liittyny numeroihin. Ekana katsottiin jo pitkän aikaa odottamassa ollut Nicholas Cagen tähdittämä Knowing (suom. Tieto) joka oli taas yksi näkemys näihin taatusti lukemattomiin maailmanloppua käsitteleviin elokuviin. Takakannessa luki tieteisjännäri mutta kyllä tuo tietyissä kohdin jo melko kauhulta vaikutti :D
Loppuratkaisu oli ehkä ihan aavistuksen yllättävä vaikka melkoisen samalla kaavalla nuo kaikki maailmanloppuleffat kai meneekin. Ystävä kommentoi leffan juonen kerrassaan mainiosti: "Maailmanloppu tulee. Maailmanloppu tulee! Maailmanloppu tulee!! Maailmanloppu tuli."
Toinen oli sitten nimeltänsä 23. Pääosaa esitti Jim Carrey, mikä jo sinänsä oli syy katsoa tuo pätkä. Carreyhan tunnettaneen parhaiten kaikista naamanvääntely-huumoripätkistä, ja tuo katsottu leffa olikin sitten melko pitkälti kaikkea muuta. Draamaa, verta, jännitystä ja okei, oli sinne tänne tiputettu pari humoristista kommenttia mutta pääasiassa sitten kaikkea muuta.
Ja kolmas, mikä käytiin eilen leffassa katsomassa, oli nimeltänsä Nine, mutta siihen ne numeraaliset yhtäläisyydet sitten loppuikin. Itse leffassa ei ollu minkään sortin viittausta nimeen ja ainakaan mun maalaisjärjellä ei löytyny mitään järkeviä yhdistäviä tekijöitä nimen ja itse leffan väliltä.
Poikkeuksen noihin muihin leffoihin teki myös se, että tää oli musikaali. Tapahtumapaikkana oli 1960 - luvun Rooma, pääjuonenpiirteet pyöri elokuvaohjaajamiehen ja lähinnä hänen elämässään olevien useampien naisten ympärillä. Musiikki oli hyvää ja asut hienoja. Oli myös kivaa katsoa vaihteeksi jokin leffa mikä EI sijoittunut jenkkeihin vaan Eurooppaan ja useamman näyttelijän aksenttikin oli enemmän eurooppalainen.
Eipä tässä toistaiseks sen kummempia. Töitä on pahuksesti ja tuntuu välillä siltä, että ainoastaan viikonloppuisin ehtii oikeasti tehdäkin jotain. Siis jotain muuta kuin möllöttää kotona. Pikkuisen alkaa riipiä kun tuntuu siltä, että päivät valuu käsistä eikä saa oikeastaan mitään mainittavaa aikaiseks ku ei vaan jaksa. Pitänee koittaa taas priorisoida asioita ja vähentää esim turhanpäiväistä koneella istuskelua.
Loppuratkaisu oli ehkä ihan aavistuksen yllättävä vaikka melkoisen samalla kaavalla nuo kaikki maailmanloppuleffat kai meneekin. Ystävä kommentoi leffan juonen kerrassaan mainiosti: "Maailmanloppu tulee. Maailmanloppu tulee! Maailmanloppu tulee!! Maailmanloppu tuli."
Toinen oli sitten nimeltänsä 23. Pääosaa esitti Jim Carrey, mikä jo sinänsä oli syy katsoa tuo pätkä. Carreyhan tunnettaneen parhaiten kaikista naamanvääntely-huumoripätkistä, ja tuo katsottu leffa olikin sitten melko pitkälti kaikkea muuta. Draamaa, verta, jännitystä ja okei, oli sinne tänne tiputettu pari humoristista kommenttia mutta pääasiassa sitten kaikkea muuta.
Ja kolmas, mikä käytiin eilen leffassa katsomassa, oli nimeltänsä Nine, mutta siihen ne numeraaliset yhtäläisyydet sitten loppuikin. Itse leffassa ei ollu minkään sortin viittausta nimeen ja ainakaan mun maalaisjärjellä ei löytyny mitään järkeviä yhdistäviä tekijöitä nimen ja itse leffan väliltä.
Poikkeuksen noihin muihin leffoihin teki myös se, että tää oli musikaali. Tapahtumapaikkana oli 1960 - luvun Rooma, pääjuonenpiirteet pyöri elokuvaohjaajamiehen ja lähinnä hänen elämässään olevien useampien naisten ympärillä. Musiikki oli hyvää ja asut hienoja. Oli myös kivaa katsoa vaihteeksi jokin leffa mikä EI sijoittunut jenkkeihin vaan Eurooppaan ja useamman näyttelijän aksenttikin oli enemmän eurooppalainen.
Eipä tässä toistaiseks sen kummempia. Töitä on pahuksesti ja tuntuu välillä siltä, että ainoastaan viikonloppuisin ehtii oikeasti tehdäkin jotain. Siis jotain muuta kuin möllöttää kotona. Pikkuisen alkaa riipiä kun tuntuu siltä, että päivät valuu käsistä eikä saa oikeastaan mitään mainittavaa aikaiseks ku ei vaan jaksa. Pitänee koittaa taas priorisoida asioita ja vähentää esim turhanpäiväistä koneella istuskelua.
torstai 11. helmikuuta 2010
Tajunnanvirtaa part 1
Sohvalla istuskellessa iltaisin on päässä pyöriny noin miljoona asiaa jotka pitäis kirjoittaa tänne mut ylläripylläri ku en oo saanu aikaseks.
Takidan keikka oli mahtava. Musiikki hyvää, äänentoisto kohdillaan ja fiilis just kohdallaan. Tavastia oli sympaattinen paikka, ei liikaa ihmisiä eikä varsinkaan liian iso tila. Muutama kohtuullinen valokuvakin tuli napsaistua.
Duunissa tuo hektinen viikko meni kans hyvin, ylitöitä kertyi parikymmentä tuntia (HUH!) mutta sen huomannee onneksi tilipussissa ja sit voi hyvällä mielellä shopata jotain kivaa taas. Ihan ku en siis olis tässä ny tilaillu kaikennäköstä :P kuten esimerkiks jotain lankoja, purkkeja tai vaatetta.. Tyttöjen kesken harrastetaan vaatteiden kierrättämistä, viimeisin kotiutunu ihanuus on musta satiininen Vollersin underbust - korsetti joka on sit just eikä melkein oikeaa mallia meikäläiselle. Ja näyttää hyvältä tuon pitsirensselihörhelöhamosen kanssa <3
Unf, ajatus ei kulje. Lisää kahvia siis.
Takidan keikka oli mahtava. Musiikki hyvää, äänentoisto kohdillaan ja fiilis just kohdallaan. Tavastia oli sympaattinen paikka, ei liikaa ihmisiä eikä varsinkaan liian iso tila. Muutama kohtuullinen valokuvakin tuli napsaistua.
Duunissa tuo hektinen viikko meni kans hyvin, ylitöitä kertyi parikymmentä tuntia (HUH!) mutta sen huomannee onneksi tilipussissa ja sit voi hyvällä mielellä shopata jotain kivaa taas. Ihan ku en siis olis tässä ny tilaillu kaikennäköstä :P kuten esimerkiks jotain lankoja, purkkeja tai vaatetta.. Tyttöjen kesken harrastetaan vaatteiden kierrättämistä, viimeisin kotiutunu ihanuus on musta satiininen Vollersin underbust - korsetti joka on sit just eikä melkein oikeaa mallia meikäläiselle. Ja näyttää hyvältä tuon pitsirensselihörhelöhamosen kanssa <3
Unf, ajatus ei kulje. Lisää kahvia siis.
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
13/14.
Kun kahdessa viikossa tekee 13 päivää putkeen duunia ja melkoisen kivan määrän ylitöitä, saa varmaan ihan luvallisesti släkätä yhden päivän ennen seuraavaa 6 päivän rutistusta? Duunissa mennään talvilomakautta ja ens viikon meikäläinen on sitten päävastuullisena omalla osastolla. Ihme kyllä ei ees jännitä tai ahista tai mitään, koska tiedän että hanskaan hommat ja saan kaiken tehtyä kunnolla. Jotenkin on vaan jännä fiilis ku aina aiemmin tottunu siihen että on itse se ns. rividuunari ja nyt jannut tulee kysymään multa että saako ne tulla tai mennä tai tehdä jotain tai olla tekemättä - ja jos mä sanon että hoitaisitko tuon homman ens, niin ne hoitaa! Feelin' like I haz respect.
Duunipäivän jälkeen läksin eilen taas itsekseni kaupungille shoppaamaan. Muru oli laittamassa kaverin autoa kuntoon ni en olis jaksanu homehtua koko iltapäivää yksikseen kotona.
Kävin testaamassa että olisikos ne yhdet nahkasaappaat muuttunu yön aikana isommiks mutta ei ne mokomat ollu, joten sinne ne jäi kauppaan.
Cybershopista tarttui sitten hörhelö-rock-rensseli-minihame mukaan. Mustavalkoista tartania, mustaa pitsiä, hakaneuloja, vetskareita ja nyörejä. Nomnom.
Laura tuli iltasella istuskelemaan lähinnä neulekirjan lainaamisen varjolla, mut sit ilta venähti hiukan juoruamisen ja alakerran tätösen häiritsemisen kanssa :D Kivaa oli <3
Nyt vapaapäivän kunniaks vois mennä hiukkasen pällistelemään miltä maailma näyttää päivänvalossa.
Duunipäivän jälkeen läksin eilen taas itsekseni kaupungille shoppaamaan. Muru oli laittamassa kaverin autoa kuntoon ni en olis jaksanu homehtua koko iltapäivää yksikseen kotona.
Kävin testaamassa että olisikos ne yhdet nahkasaappaat muuttunu yön aikana isommiks mutta ei ne mokomat ollu, joten sinne ne jäi kauppaan.
Cybershopista tarttui sitten hörhelö-rock-rensseli-minihame mukaan. Mustavalkoista tartania, mustaa pitsiä, hakaneuloja, vetskareita ja nyörejä. Nomnom.
Laura tuli iltasella istuskelemaan lähinnä neulekirjan lainaamisen varjolla, mut sit ilta venähti hiukan juoruamisen ja alakerran tätösen häiritsemisen kanssa :D Kivaa oli <3
Nyt vapaapäivän kunniaks vois mennä hiukkasen pällistelemään miltä maailma näyttää päivänvalossa.
perjantai 29. tammikuuta 2010
Maanantaiautoilijat ja sunnuntaiparkkeeraajat
...ja neljänkympin sakkolappu. Että näin. Oon ihan satavarma että kyseisellä parkkipaikalla on aikaisemmin saanu parkkeerata kello 18 jälkeen mut onpa tainnu asia sit muuttua jossain kolossa. Noh, jos sen nyt sit muistais.
No, oli siellä onneks muitakin riemuidiootteja liikenteessä. Turun kaupunki tais rikastua useemmalla sadalla eurolla niitten lappusten kanssa :D ja joku tätönen ihan vakaasti halus parkkiin pilkulleen siihen kohtaan josta me lähdettiin pois. Vieressä oli poliisiauto spotilla joten mitäs luulette, tuliko tätöselle halpa kauppareissu?
Mut joo, positiivisia ylläreitä. Duuniin tuli postissa eilen yhden myyntiskaban palkinto, 30e lahjakortti S-ryhmän kaupoille. Piti sitten mennä heti tänään tutkailemaan josko olis löytyny jotain kivaa. Ja meinasin kiljua riemusta kun näin ne kaikki kenkäosastolla majailevat upeudet. Paljon korkeakorkoisia mustia kenkiä, polvi- ja sääripituisina, naminamikoroilla ja megamahtavilla yksityiskohdilla. Useampi pari tuli sovitettua, pari jäi oikein mietityttämään kun tuon ihan ekan testaamisen pohjalta ei nyt oikein osaa sanoa että olivatko ne hyvät vai eivät.
Pohtinemme asiaa yön yli.
No, oli siellä onneks muitakin riemuidiootteja liikenteessä. Turun kaupunki tais rikastua useemmalla sadalla eurolla niitten lappusten kanssa :D ja joku tätönen ihan vakaasti halus parkkiin pilkulleen siihen kohtaan josta me lähdettiin pois. Vieressä oli poliisiauto spotilla joten mitäs luulette, tuliko tätöselle halpa kauppareissu?
Mut joo, positiivisia ylläreitä. Duuniin tuli postissa eilen yhden myyntiskaban palkinto, 30e lahjakortti S-ryhmän kaupoille. Piti sitten mennä heti tänään tutkailemaan josko olis löytyny jotain kivaa. Ja meinasin kiljua riemusta kun näin ne kaikki kenkäosastolla majailevat upeudet. Paljon korkeakorkoisia mustia kenkiä, polvi- ja sääripituisina, naminamikoroilla ja megamahtavilla yksityiskohdilla. Useampi pari tuli sovitettua, pari jäi oikein mietityttämään kun tuon ihan ekan testaamisen pohjalta ei nyt oikein osaa sanoa että olivatko ne hyvät vai eivät.
Pohtinemme asiaa yön yli.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Rokkenrol.
Ensi viikolla pitäis körötellä taas Helsinkiin. Jaa että miks ihmeessä? No siks kun siel on Takida @ Tavastia.
Kaks kärpästä yhdellä iskulla. En oo ikinä ollu Tavastialla enkä oo ikinä nähny Takidaa livenä. Muutenkin on tullu tosi vähän käytyä missään keikoilla. Tässä nyt äkkiseltään jos muistelee niin viimeisten muutaman vuoden aikana oon vasta alkanu päästä kiinni siihen että oikeasti lähtee jonnekin kuuntelemaan hyvää musaa.
Viimeisimmät mitä nyt tulee mieleen, on Machinae Supremacy viime keväänä S-Osiksella ja viime kesän festarikeikka, Ilosaarirock Joensuussa. Sitä ennen on tullu pyörähdettyä jossain pienemmillä klubikeikoilla tsekkaamassa Ruoskaa, Amorphista ja So Called Plania. Tanssipuolen artisteista Paffendorfin keikalla tuli vuodatettua hikeä muutama vuosi sitten.
Rammstein oli ehkä nimekkäin artisti jota varten tuli oikeasti lähdettyä liikenteeseen kun herrat käväisivät Ruisrokissa 2005. Kolmen päivän lipusta tuli käytettyä vain yksi päivä, pahuksen työ esti silloin muiden päivien festareilun. Ens kesänä kuitenkin taas Ilosaareen, pakko päästä.
Niitä reissuja odotellessa ^^
Kaks kärpästä yhdellä iskulla. En oo ikinä ollu Tavastialla enkä oo ikinä nähny Takidaa livenä. Muutenkin on tullu tosi vähän käytyä missään keikoilla. Tässä nyt äkkiseltään jos muistelee niin viimeisten muutaman vuoden aikana oon vasta alkanu päästä kiinni siihen että oikeasti lähtee jonnekin kuuntelemaan hyvää musaa.
Viimeisimmät mitä nyt tulee mieleen, on Machinae Supremacy viime keväänä S-Osiksella ja viime kesän festarikeikka, Ilosaarirock Joensuussa. Sitä ennen on tullu pyörähdettyä jossain pienemmillä klubikeikoilla tsekkaamassa Ruoskaa, Amorphista ja So Called Plania. Tanssipuolen artisteista Paffendorfin keikalla tuli vuodatettua hikeä muutama vuosi sitten.
Rammstein oli ehkä nimekkäin artisti jota varten tuli oikeasti lähdettyä liikenteeseen kun herrat käväisivät Ruisrokissa 2005. Kolmen päivän lipusta tuli käytettyä vain yksi päivä, pahuksen työ esti silloin muiden päivien festareilun. Ens kesänä kuitenkin taas Ilosaareen, pakko päästä.
Niitä reissuja odotellessa ^^
tiistai 26. tammikuuta 2010
Herramunjee näitä töitä.
Sairasloman jälkeen 9 päivän putki nyt takana ja vielä 4 edessä, puh. Alkaa painaa jo.
Jaa että miks näin paljon? No se aiemminkin jo mainittu Assembly. Torstai-illalla pääsin normitöistä neljältä, poikettiin murun kanssa kotona hakemassa kamppeet ja lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä. Löydettiin hotelli ja Kaapelitehdas ja muutama tunti ryskättiin osastoa esittelykuntoon. Muutoin kaikki meni oikein hyvin mutta pikkusen jännitti myyntiartikkelien saapuminen - joku nääs oli unohtanu tilata niille kyydin firmalta Kaapelille :D
Osaston kasaamisen jälkeen ajateltiin istahtaa hetkeks hotellin aulabaariin ottamaan lasillinen tai kaks. Noh, kyllähän sen sit arvaa kuinka siinä kävi. Nukkumaan päästiin joskus neljältä :P
Perjantaiaamu olikin sitten semisti hatarahko, aamupalaa tuli hotellissa onneksi syötyä ja sit taas Kaapelille puskemaan duunia. Myyntiroinat oli tullu ja vähän aikaa piti ihmetellä ja juoda colaa ja suunnitella. Jätkillä ei oikein työ aluks luistanu ni niitäkin piti sitten ihan ronskilla otteella komentaa, ja sit alkoikin jo tapahtua ja saatiin osasto kasaan ja esittelykelpoiseks.
Nörttilapset alkoi valua kymmenen aikoihin jo sisälle kasaamaan konepaikkoja ja pällistelemään ympärille. Pikkuhiljaa ihmisten lisääntyessä alkoi kauppakin käydä ja myynnillisesti päästiin koko viikonlopun aikana ihan kivoihin lukuihinkin.
Päivät meni hyvin pitkälti Kaapelilla, illat nukkuessa :D eli tuon torstain jälkeen ei missään radalla tullu käytyä, ei vaan jaksanu.
Poikkeuksena oli sit lauantai-ilta. Käytiin koko porukalla Rodolfossa mussuttamassa ja voi omnom mitä ruokaa. Alkupaloiks etanoita, pääruuaks kunnon pihvi runsaalla salaatilla ja jälkkäriks tiramisua. Oli pikkunen ähky ton jälkeen mut hyvää oli, tuonne vois hyvin mennä toistekin.
Sunnuntaina iso osa jengistä oli melkoisen kalpeena, poikkeuksena mä ja muru ku oltiin nukuttu hyvin ja pitkät unet ja syöty hotellilla kunnollinen aamupala :D
Viimeisten kauppojen jälkeen iltapäivällä purettiin osasto ja päästiin jopa ihmisten aikaan kotiin ilman sen suurempaa ahistumista. Eilinen ja tää päivä on menny yllättävän leppoisasti duunissa vaikka on vähän pitäny kummastella messuilta saapuneita kamppeita. Kyllä tää taas tästä lähtee :)
Jaa että miks näin paljon? No se aiemminkin jo mainittu Assembly. Torstai-illalla pääsin normitöistä neljältä, poikettiin murun kanssa kotona hakemassa kamppeet ja lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä. Löydettiin hotelli ja Kaapelitehdas ja muutama tunti ryskättiin osastoa esittelykuntoon. Muutoin kaikki meni oikein hyvin mutta pikkusen jännitti myyntiartikkelien saapuminen - joku nääs oli unohtanu tilata niille kyydin firmalta Kaapelille :D
Osaston kasaamisen jälkeen ajateltiin istahtaa hetkeks hotellin aulabaariin ottamaan lasillinen tai kaks. Noh, kyllähän sen sit arvaa kuinka siinä kävi. Nukkumaan päästiin joskus neljältä :P
Perjantaiaamu olikin sitten semisti hatarahko, aamupalaa tuli hotellissa onneksi syötyä ja sit taas Kaapelille puskemaan duunia. Myyntiroinat oli tullu ja vähän aikaa piti ihmetellä ja juoda colaa ja suunnitella. Jätkillä ei oikein työ aluks luistanu ni niitäkin piti sitten ihan ronskilla otteella komentaa, ja sit alkoikin jo tapahtua ja saatiin osasto kasaan ja esittelykelpoiseks.
Nörttilapset alkoi valua kymmenen aikoihin jo sisälle kasaamaan konepaikkoja ja pällistelemään ympärille. Pikkuhiljaa ihmisten lisääntyessä alkoi kauppakin käydä ja myynnillisesti päästiin koko viikonlopun aikana ihan kivoihin lukuihinkin.
Päivät meni hyvin pitkälti Kaapelilla, illat nukkuessa :D eli tuon torstain jälkeen ei missään radalla tullu käytyä, ei vaan jaksanu.
Poikkeuksena oli sit lauantai-ilta. Käytiin koko porukalla Rodolfossa mussuttamassa ja voi omnom mitä ruokaa. Alkupaloiks etanoita, pääruuaks kunnon pihvi runsaalla salaatilla ja jälkkäriks tiramisua. Oli pikkunen ähky ton jälkeen mut hyvää oli, tuonne vois hyvin mennä toistekin.
Sunnuntaina iso osa jengistä oli melkoisen kalpeena, poikkeuksena mä ja muru ku oltiin nukuttu hyvin ja pitkät unet ja syöty hotellilla kunnollinen aamupala :D
Viimeisten kauppojen jälkeen iltapäivällä purettiin osasto ja päästiin jopa ihmisten aikaan kotiin ilman sen suurempaa ahistumista. Eilinen ja tää päivä on menny yllättävän leppoisasti duunissa vaikka on vähän pitäny kummastella messuilta saapuneita kamppeita. Kyllä tää taas tästä lähtee :)
tiistai 19. tammikuuta 2010
Shop-shop.
Sunnuntain täsmäisku kaupoille tuotti tulosta!
Taustana täsmäiskulle oli äiskän ulkoiluttaminen synttäreiden kunniaksi. Harvemmin sitä aloittaa sunnuntaita ravintolassa syömällä. Kinkkutäytetty uuniperuna oli hyvää, murun pihvi + marinoitu salaatti samoin ja äiteen kylmäsavulohipastalautaseltakin piti käydä maistamassa. Skanssi- kauppakeskuksen Martina - ravintola yllätti todella positiivisesti. Ulospäin tuo näyttää tosi pikkuruiselta mestalta, mutta kun ovesta menee sisälle niin johan löytyy lääniä. Palvelu oli hyvää ja reipasta, sapuska makoisaa eikä hintakaan ollut mitenkään päätähuimaava.
Samalla reissulla tuli sitten tutkailtua josko alennusmyynneissä olis jäljellä mitään mikä hotsittais. Muru löysi yllättäen itselleen taas vaikka mitä :D ja mun kaikki pari ostosta olikin sitten normaalihintaisia :D
Ehkä pisimpään päätävaivannut juttu kuitenkin ratkesi. Lompakko. Oon senkin suhteen pahuksen nirso, lompakko ei saa olla liian iso mutta siinä pitää olla tilaa kaikelle mahdolliselle. Matskun pitää olla sopivan jämäkkä ja asiallisen värinen. Ja mikä kaikkein vaikeinta, lompakossa olevien korttipaikkojen pitää olla just eikä melkein tietyin päin ja kolikkolokeron pitää olla just tietynlainen.
Muru on kans jo oppinut blokkaamaan huonot ehdokkaat pois mun silmistä, hänen ansiostaan mä olen nyt 40e köyhempi mutta onpahan ainakin pähee lompakko. Mustaa nahkaa ja ominaisuudet niinku pitääkin.
(...ja miten mä saan tänkin asian kuulostamaan taas melkein yhtä elämää tärkeemmältä ku esim joku auton osto?)
Muut ostokset oli sitten kosmetiikkapuolelta, pari putsaustököttiä ja 12 euron hintainen suti. Tuntuu jotenkin hassulta ajatella että on oikeesti maksanu sudista noin helkkarinmoisen summan, mut minkäs teet kun sellasen tartti ja toi nyt vaan oli hyvä.
Toisaalta, onnistuin mä hankkiutumaan jostain eroonkin. Joulupäivällisellä tädin luona huomasin tädin hyllyssä olevat kaks kissa-viinipulloa ja kysyin sitten että tahtooko hän lisää moisia kokoelman jatkeeks.
Aikoinaan tuli noita kerättyä 11 kipaletta eri värisinä, ja nyt kun ne on kulkenu mukana kahden muuton ajan pahvilaatikoissa eikä ne ole niistä laatikoista esille päässy, niin miksikäs niitä enää säilömään. Toivottavasti pääsevät esille ja käyttöön :)
Duunissakin olen taas jo ollu. Meille on tullu uus osa-aikainen jannu joka toimillaan irroitti meikäläiseltä eilen jo parin tunnin jälkeen muutaman ärräpään, mutta eiköhän tuokin joskus saada talon tavoille opetettua :) Talvilomaviikkokin tuli merkattua kalenteriin, sitä siis odotellessa ^^
Taustana täsmäiskulle oli äiskän ulkoiluttaminen synttäreiden kunniaksi. Harvemmin sitä aloittaa sunnuntaita ravintolassa syömällä. Kinkkutäytetty uuniperuna oli hyvää, murun pihvi + marinoitu salaatti samoin ja äiteen kylmäsavulohipastalautaseltakin piti käydä maistamassa. Skanssi- kauppakeskuksen Martina - ravintola yllätti todella positiivisesti. Ulospäin tuo näyttää tosi pikkuruiselta mestalta, mutta kun ovesta menee sisälle niin johan löytyy lääniä. Palvelu oli hyvää ja reipasta, sapuska makoisaa eikä hintakaan ollut mitenkään päätähuimaava.
Samalla reissulla tuli sitten tutkailtua josko alennusmyynneissä olis jäljellä mitään mikä hotsittais. Muru löysi yllättäen itselleen taas vaikka mitä :D ja mun kaikki pari ostosta olikin sitten normaalihintaisia :D
Ehkä pisimpään päätävaivannut juttu kuitenkin ratkesi. Lompakko. Oon senkin suhteen pahuksen nirso, lompakko ei saa olla liian iso mutta siinä pitää olla tilaa kaikelle mahdolliselle. Matskun pitää olla sopivan jämäkkä ja asiallisen värinen. Ja mikä kaikkein vaikeinta, lompakossa olevien korttipaikkojen pitää olla just eikä melkein tietyin päin ja kolikkolokeron pitää olla just tietynlainen.
Muru on kans jo oppinut blokkaamaan huonot ehdokkaat pois mun silmistä, hänen ansiostaan mä olen nyt 40e köyhempi mutta onpahan ainakin pähee lompakko. Mustaa nahkaa ja ominaisuudet niinku pitääkin.
(...ja miten mä saan tänkin asian kuulostamaan taas melkein yhtä elämää tärkeemmältä ku esim joku auton osto?)
Muut ostokset oli sitten kosmetiikkapuolelta, pari putsaustököttiä ja 12 euron hintainen suti. Tuntuu jotenkin hassulta ajatella että on oikeesti maksanu sudista noin helkkarinmoisen summan, mut minkäs teet kun sellasen tartti ja toi nyt vaan oli hyvä.
Toisaalta, onnistuin mä hankkiutumaan jostain eroonkin. Joulupäivällisellä tädin luona huomasin tädin hyllyssä olevat kaks kissa-viinipulloa ja kysyin sitten että tahtooko hän lisää moisia kokoelman jatkeeks.
Aikoinaan tuli noita kerättyä 11 kipaletta eri värisinä, ja nyt kun ne on kulkenu mukana kahden muuton ajan pahvilaatikoissa eikä ne ole niistä laatikoista esille päässy, niin miksikäs niitä enää säilömään. Toivottavasti pääsevät esille ja käyttöön :)
Duunissakin olen taas jo ollu. Meille on tullu uus osa-aikainen jannu joka toimillaan irroitti meikäläiseltä eilen jo parin tunnin jälkeen muutaman ärräpään, mutta eiköhän tuokin joskus saada talon tavoille opetettua :) Talvilomaviikkokin tuli merkattua kalenteriin, sitä siis odotellessa ^^
lauantai 16. tammikuuta 2010
Muoti-whine.
Miten surullista onkaan mennä suomalaiseen (nuorten)vaatekauppaan ja todeta että kaikki tangot ovat täynnä kerrassaan kammottavia riepuja, joita ei uskoisi yhdenkään täysjärkisen ihmisen kiskovan päälleen? Joko legginsejä tai sitten jotain teltan kokoisia, kammottavia muodottomia löppänöitä? Värit ja kuosit suoraan menneisyydestä.
Ja sit kun selviää siitä kaupassa aiheutuneesta järkytyksestä ja lähtee iho kananlihalla pois sieltä, niin mihinkä sitä törmääkään?
No kyllä. Juurikin näihin "olen niin ihq-daa-trendikäsmuodikas" laumaeläimiin jotka parveilevat kauppakeskuksissa ja kaupungilla näiden ah, niin trendikkäiden kauppojen kassit käsivarsilla.
Yök, sanon minä.
Tekisipä mieleni avautua nyt näistä kaikista skiljoonasta muotiblogistakin joita tunkee joka ikisestä tuutista, mutta en viitseis pilata aamuani enää tän enempää. Ei ne siitä kuitenkaan mitään opikseen ota :D
Alanpahan vain taas pistää rahaa jemmaan jotta pääsen taas jonnekin tämän maan rajojen ulkopuolelle vaateostoksille. Puolen vuoden sisään tullu nyt tehtyä kaks ulkomaanmatkaa ja molemmilta reissuilta tarttunu mukaan kiitettävä läjä oikeasti hyvännäköisiä vaatteita, jotka ei kävele vastaan joka kolmannen ihmisen päällä tämänkään kokoisessa kaupungissa.
Ja sit kun selviää siitä kaupassa aiheutuneesta järkytyksestä ja lähtee iho kananlihalla pois sieltä, niin mihinkä sitä törmääkään?
No kyllä. Juurikin näihin "olen niin ihq-daa-trendikäsmuodikas" laumaeläimiin jotka parveilevat kauppakeskuksissa ja kaupungilla näiden ah, niin trendikkäiden kauppojen kassit käsivarsilla.
Yök, sanon minä.
Tekisipä mieleni avautua nyt näistä kaikista skiljoonasta muotiblogistakin joita tunkee joka ikisestä tuutista, mutta en viitseis pilata aamuani enää tän enempää. Ei ne siitä kuitenkaan mitään opikseen ota :D
Alanpahan vain taas pistää rahaa jemmaan jotta pääsen taas jonnekin tämän maan rajojen ulkopuolelle vaateostoksille. Puolen vuoden sisään tullu nyt tehtyä kaks ulkomaanmatkaa ja molemmilta reissuilta tarttunu mukaan kiitettävä läjä oikeasti hyvännäköisiä vaatteita, jotka ei kävele vastaan joka kolmannen ihmisen päällä tämänkään kokoisessa kaupungissa.
torstai 14. tammikuuta 2010
My precious.
Okei, mun on nyt pakko tunnustaa teille jotain.
Saksanreissulla mä tutustuin Reeperbahnilla yhteen tyttöön. Siinä oli vaan jo ens silmäyksellä jotain mikä pysäytti. Kävelin ekaks sen ohi mutta oli pakko tehdä u-käännös koska aivot ei heti rekisteröiny mitä silmät näki.
Vähän sen perään piti kysellä ja nähdä vaivaa. Hymyillä nätisti ja pyytääkin pari kertaa. Sen verran vakavaa kuitenkin että oli ihan pakko nähdä se vaiva. Ja se kannatti, se lähti mun mukaan ^^
Parikymmentä senttiä korkea gootillinen enkeli/keiju/tjsp patsas siis on kyseessä. Tyttö pönötti yhden liikkeen ikkunassa ja hintalapusta päättelin sen olevan myynnissä, siispä sisään kyselemään. Kolmea myyjää asian kanssa tuli vaivattua hienolla englanti-saksa-solkkaamisella mutta sainpahan neidon mukaani.
Mulla on pienimuotoinen fiksaatio nätteihin sisustus/koristepatsaisiin / hahmoihin. Ikkunalaudalla kököttää perhossiipinen keijukainen ja 4 erilaista lohikäärmettä. Koetan spottailla noita aina jossain reissun päällä ja tälläkin kertaa onnisti. Läheskään kaikki patsaat eivät kelpaa, niissä pitää olla jokin puhutteleva jippo. Muuten täydelliseltä näyttävä patsas jää kauppaan mikäli hahmon ilme ei ole hyvä.
Ei oo helppoa siis :D
Saksanreissulla mä tutustuin Reeperbahnilla yhteen tyttöön. Siinä oli vaan jo ens silmäyksellä jotain mikä pysäytti. Kävelin ekaks sen ohi mutta oli pakko tehdä u-käännös koska aivot ei heti rekisteröiny mitä silmät näki.
Vähän sen perään piti kysellä ja nähdä vaivaa. Hymyillä nätisti ja pyytääkin pari kertaa. Sen verran vakavaa kuitenkin että oli ihan pakko nähdä se vaiva. Ja se kannatti, se lähti mun mukaan ^^
Parikymmentä senttiä korkea gootillinen enkeli/keiju/tjsp patsas siis on kyseessä. Tyttö pönötti yhden liikkeen ikkunassa ja hintalapusta päättelin sen olevan myynnissä, siispä sisään kyselemään. Kolmea myyjää asian kanssa tuli vaivattua hienolla englanti-saksa-solkkaamisella mutta sainpahan neidon mukaani.
Mulla on pienimuotoinen fiksaatio nätteihin sisustus/koristepatsaisiin / hahmoihin. Ikkunalaudalla kököttää perhossiipinen keijukainen ja 4 erilaista lohikäärmettä. Koetan spottailla noita aina jossain reissun päällä ja tälläkin kertaa onnisti. Läheskään kaikki patsaat eivät kelpaa, niissä pitää olla jokin puhutteleva jippo. Muuten täydelliseltä näyttävä patsas jää kauppaan mikäli hahmon ilme ei ole hyvä.
Ei oo helppoa siis :D
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Asioiden ääneen sanominen näemmä kannattaa.
Hihhii, sain tänään mielenkiintoisen puhelun. Tuon aiemmin mainitun poliisiepisodin jälkeen kirjoitin isännöitsijälle pitkän meilin, jossa otin puheeksi pari muutakin epäkohtaa. Tänään sitten langan toisessa päässä oli isännöitsijä, joka sanoi järjestäneensä korjausmiehet epäkohta-asioille ja selvitelleensä myös tätä ns. naapurisopu-juttua. Kukaan ei ole kuulemma meistä pihahtanutkaan, eikä tämä yksi kiusanhenkikään ole sitten vienyt asioita eteenpäin vaikka näin kaikissa lappusissaan on uhkaillutkin. Saanemme siis olla ihan rauhaksiin.
Saikku jatkuu edelleen. Kävin apteekissa hakemassa viidennet tropit, josko nyt vihdoin sais tän pöpön pois. Samalla reissulla kävin ihan piruuttani apteekin viereisessä koruliikkeessä tutkailemassa.
Olin tuosta samaisesta liikkeestä spotannut ennen joulua yhden mustaksi sävytetyn teräksisen ranneketjun joka olisi ollut murulle ihan omiaan. Syystä tai toisesta se jäi kuitenkin ostamatta. Noh, tällä reissulla semmoinen sitten tarttui mukaan, ihan vaan vaikka keskiviikon kunniaksi :) Malli on hieman eri kuin se ihan ekaksi katsomani, mutta tuo taitaa olla jopa parempi. Ja vielä varsin kukkaroystävälliseen hintaan ^^
Joululahjaksi tilatun lehden eka numero kolisi myös luukusta tänään. Mä saan siis pötköttää sohvalla ihan rauhassa taas koska muru viihdyttänee itseään muutaman tunnin tuon parissa :)
Saikku jatkuu edelleen. Kävin apteekissa hakemassa viidennet tropit, josko nyt vihdoin sais tän pöpön pois. Samalla reissulla kävin ihan piruuttani apteekin viereisessä koruliikkeessä tutkailemassa.
Olin tuosta samaisesta liikkeestä spotannut ennen joulua yhden mustaksi sävytetyn teräksisen ranneketjun joka olisi ollut murulle ihan omiaan. Syystä tai toisesta se jäi kuitenkin ostamatta. Noh, tällä reissulla semmoinen sitten tarttui mukaan, ihan vaan vaikka keskiviikon kunniaksi :) Malli on hieman eri kuin se ihan ekaksi katsomani, mutta tuo taitaa olla jopa parempi. Ja vielä varsin kukkaroystävälliseen hintaan ^^
Joululahjaksi tilatun lehden eka numero kolisi myös luukusta tänään. Mä saan siis pötköttää sohvalla ihan rauhassa taas koska muru viihdyttänee itseään muutaman tunnin tuon parissa :)
Lainattua.
Olisipa kaipaus viiniä
ympäripäissäni
odottaisin sinua
***
Viimeiseksi
sanaksi
on suudelma
paras
Tommy Tabermann
Lainaukset joululahjaksi saatujen Cupido - viinilasien kyljestä. Muru luki tekstit ja osoitti ekan lainauksen lasia ja totesi "tää on sitten mun".
ympäripäissäni
odottaisin sinua
***
Viimeiseksi
sanaksi
on suudelma
paras
Tommy Tabermann
Lainaukset joululahjaksi saatujen Cupido - viinilasien kyljestä. Muru luki tekstit ja osoitti ekan lainauksen lasia ja totesi "tää on sitten mun".
tiistai 12. tammikuuta 2010
Raitoja.
Murulla oli tukkakriisi tuossa jo jonkin aikaa ja yksi ilta sitten nappasin hiustenleikkuukoneen käteen ja laitettiin herran pääkarvusto uuteen uskoon. Leikkaamisen jälkeen kommentti oli "onko mulla oikeasti tän värinen tukka? Voitaisko tehdä tälle jotain?"
Pikku hetki pengottiin väripurkkivarastoa (mulla kun ei noita hiusvärejä ole yhtään jemmassa *khöh*) ja suunniteltiin hetki. Lopputulos oli sitten tämä:
Mustaa (joka näytti kyllä enempikin tummansiniseltä) 3mm terällä ajeltuihin raitoihin ja violetinpinkkiä 9mm terällä ajeltuihin raitoihin.
Duunikaverien kommentit oli kuulemma ollu varsin mielenkiintoista kuultavaa :D Paras oli kuitenkin ehkä yhden herran toteama "oot ollu kyllä ihan liikaa Tarun seurassa".
Peruste tälle lienee siinä, että mun tukka on kahden ja puolen vuoden firmassaoloaikana ollu varsin monenvärinen. Tämä käsittää variaatiot mustasta ja tummansinisestä blondiin, välissä useampi punaisen, pinkin, oranssin ja vaaleanpunaisen sävy. Viimeistään siitä tietää taas että on aika päivittää tukkamuoti, kun samaiselta murun tukkaa kommentoineelta duunikaverilta tulee kommentti "oot ihan tylsän värinen, tee tolle tukalles jotain".
Ja pitääkin tehdä jotain asap, sillä...
Puolentoista viikon päästä olis taas Assembly-messut jonne on buukattu meikäläisellekin työvuoro <3 Tykkään hirmuisesti noista messumeiningeistä, kivaa vaihtelua tavalliseen duuninpuurtamiseen. Toivottavasti tää lenssu menee kunnolla ohi ennen messuja, sen nimittäin tietää taas että nukkuminen saattaa jäädä vähemmälle.
Winter Assyt on tänä vuonna Helsingissä, viime vuonna ne olivat Tampereella ja vaihtelun vuoksi istuin itse siellä konepaikalla pelaamassa muiden nörttien kanssa :D Wowia tuli tahkottua ihan kiitettävästi, ei oikein maistunut pelaaminen hetkeen tuon reissun jälkeen. Tällä kertaa kone jää kuitenkin kotiin ja pääpanostus on jälleen duunissa.
Uus yritys mennä tuonne sohvalle lojumaan, muru sotki jo dippiainekset kermaviiliin, jokohan se olis valkannu myös leffan mitä katsotaan ^^
Pikku hetki pengottiin väripurkkivarastoa (mulla kun ei noita hiusvärejä ole yhtään jemmassa *khöh*) ja suunniteltiin hetki. Lopputulos oli sitten tämä:
Mustaa (joka näytti kyllä enempikin tummansiniseltä) 3mm terällä ajeltuihin raitoihin ja violetinpinkkiä 9mm terällä ajeltuihin raitoihin.
Duunikaverien kommentit oli kuulemma ollu varsin mielenkiintoista kuultavaa :D Paras oli kuitenkin ehkä yhden herran toteama "oot ollu kyllä ihan liikaa Tarun seurassa".
Peruste tälle lienee siinä, että mun tukka on kahden ja puolen vuoden firmassaoloaikana ollu varsin monenvärinen. Tämä käsittää variaatiot mustasta ja tummansinisestä blondiin, välissä useampi punaisen, pinkin, oranssin ja vaaleanpunaisen sävy. Viimeistään siitä tietää taas että on aika päivittää tukkamuoti, kun samaiselta murun tukkaa kommentoineelta duunikaverilta tulee kommentti "oot ihan tylsän värinen, tee tolle tukalles jotain".
Ja pitääkin tehdä jotain asap, sillä...
Puolentoista viikon päästä olis taas Assembly-messut jonne on buukattu meikäläisellekin työvuoro <3 Tykkään hirmuisesti noista messumeiningeistä, kivaa vaihtelua tavalliseen duuninpuurtamiseen. Toivottavasti tää lenssu menee kunnolla ohi ennen messuja, sen nimittäin tietää taas että nukkuminen saattaa jäädä vähemmälle.
Winter Assyt on tänä vuonna Helsingissä, viime vuonna ne olivat Tampereella ja vaihtelun vuoksi istuin itse siellä konepaikalla pelaamassa muiden nörttien kanssa :D Wowia tuli tahkottua ihan kiitettävästi, ei oikein maistunut pelaaminen hetkeen tuon reissun jälkeen. Tällä kertaa kone jää kuitenkin kotiin ja pääpanostus on jälleen duunissa.
Uus yritys mennä tuonne sohvalle lojumaan, muru sotki jo dippiainekset kermaviiliin, jokohan se olis valkannu myös leffan mitä katsotaan ^^
Saako jo turhautua?
Rasittavaa tällanen pieni kuume, pyörii tuossa 38 paikkeilla. Töihin ei voi/jaksa/pysty/saa mennä ja kotona alkaa pikkuhiljaa olla jo tylsää :D
Keuhkot pitää kerrassaan mielenkiintoista rohinaa ja käy melkoisesti murua sääliksi kun se reppana herää aina ku mä köhin yöllä ja on sitten taas ihan kukkupöö aamulla kun pitäis mennä töihin.
Oikeaan lapaan iski joku ihan uskomattoman kummallinen jumitus edellisiltana. Sain onneks lääkäriltä eilen kunnon napit siihen, mutta esim. ultrassa näkyneelle _jollekin_ poskionteloissa ei tehty mitään. Noh, rouskutellaan sitten noita nappeja mitä nyt on. Nenäliinaakin on menny taas pari kilsaa lisää.
Takas sohvalle röhnöttämään ->
Keuhkot pitää kerrassaan mielenkiintoista rohinaa ja käy melkoisesti murua sääliksi kun se reppana herää aina ku mä köhin yöllä ja on sitten taas ihan kukkupöö aamulla kun pitäis mennä töihin.
Oikeaan lapaan iski joku ihan uskomattoman kummallinen jumitus edellisiltana. Sain onneks lääkäriltä eilen kunnon napit siihen, mutta esim. ultrassa näkyneelle _jollekin_ poskionteloissa ei tehty mitään. Noh, rouskutellaan sitten noita nappeja mitä nyt on. Nenäliinaakin on menny taas pari kilsaa lisää.
Takas sohvalle röhnöttämään ->
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)