sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Num3r0i7a.

Viimeisen viikon sisään ollaan murun kanssa katsottu useampi leffa jotka kaikki on tavalla tai toisella liittyny numeroihin. Ekana katsottiin jo pitkän aikaa odottamassa ollut Nicholas Cagen tähdittämä Knowing (suom. Tieto) joka oli taas yksi näkemys näihin taatusti lukemattomiin maailmanloppua käsitteleviin elokuviin. Takakannessa luki tieteisjännäri mutta kyllä tuo tietyissä kohdin jo melko kauhulta vaikutti :D

Loppuratkaisu oli ehkä ihan aavistuksen yllättävä vaikka melkoisen samalla kaavalla nuo kaikki maailmanloppuleffat kai meneekin. Ystävä kommentoi leffan juonen kerrassaan mainiosti: "Maailmanloppu tulee. Maailmanloppu tulee! Maailmanloppu tulee!! Maailmanloppu tuli."

Toinen oli sitten nimeltänsä 23. Pääosaa esitti Jim Carrey, mikä jo sinänsä oli syy katsoa tuo pätkä. Carreyhan tunnettaneen parhaiten kaikista naamanvääntely-huumoripätkistä, ja tuo katsottu leffa olikin sitten melko pitkälti kaikkea muuta. Draamaa, verta, jännitystä ja okei, oli sinne tänne tiputettu pari humoristista kommenttia mutta pääasiassa sitten kaikkea muuta.

Ja kolmas, mikä käytiin eilen leffassa katsomassa, oli nimeltänsä Nine, mutta siihen ne numeraaliset yhtäläisyydet sitten loppuikin. Itse leffassa ei ollu minkään sortin viittausta nimeen ja ainakaan mun maalaisjärjellä ei löytyny mitään järkeviä yhdistäviä tekijöitä nimen ja itse leffan väliltä.
Poikkeuksen noihin muihin leffoihin teki myös se, että tää oli musikaali. Tapahtumapaikkana oli 1960 - luvun Rooma, pääjuonenpiirteet pyöri elokuvaohjaajamiehen ja lähinnä hänen elämässään olevien useampien naisten ympärillä. Musiikki oli hyvää ja asut hienoja. Oli myös kivaa katsoa vaihteeksi jokin leffa mikä EI sijoittunut jenkkeihin vaan Eurooppaan ja useamman näyttelijän aksenttikin oli enemmän eurooppalainen.

Eipä tässä toistaiseks sen kummempia. Töitä on pahuksesti ja tuntuu välillä siltä, että ainoastaan viikonloppuisin ehtii oikeasti tehdäkin jotain. Siis jotain muuta kuin möllöttää kotona. Pikkuisen alkaa riipiä kun tuntuu siltä, että päivät valuu käsistä eikä saa oikeastaan mitään mainittavaa aikaiseks ku ei vaan jaksa. Pitänee koittaa taas priorisoida asioita ja vähentää esim turhanpäiväistä koneella istuskelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti