Raitoja.

Murulla oli tukkakriisi tuossa jo jonkin aikaa ja yksi ilta sitten nappasin hiustenleikkuukoneen käteen ja laitettiin herran pääkarvusto uuteen uskoon. Leikkaamisen jälkeen kommentti oli "onko mulla oikeasti tän värinen tukka? Voitaisko tehdä tälle jotain?"

Pikku hetki pengottiin väripurkkivarastoa (mulla kun ei noita hiusvärejä ole yhtään jemmassa *khöh*) ja suunniteltiin hetki. Lopputulos oli sitten tämä:



Mustaa (joka näytti kyllä enempikin tummansiniseltä) 3mm terällä ajeltuihin raitoihin ja violetinpinkkiä 9mm terällä ajeltuihin raitoihin.

Duunikaverien kommentit oli kuulemma ollu varsin mielenkiintoista kuultavaa :D Paras oli kuitenkin ehkä yhden herran toteama "oot ollu kyllä ihan liikaa Tarun seurassa".
Peruste tälle lienee siinä, että mun tukka on kahden ja puolen vuoden firmassaoloaikana ollu varsin monenvärinen. Tämä käsittää variaatiot mustasta ja tummansinisestä blondiin, välissä useampi punaisen, pinkin, oranssin ja vaaleanpunaisen sävy. Viimeistään siitä tietää taas että on aika päivittää tukkamuoti, kun samaiselta murun tukkaa kommentoineelta duunikaverilta tulee kommentti "oot ihan tylsän värinen, tee tolle tukalles jotain".

Ja pitääkin tehdä jotain asap, sillä...

Puolentoista viikon päästä olis taas Assembly-messut jonne on buukattu meikäläisellekin työvuoro <3 Tykkään hirmuisesti noista messumeiningeistä, kivaa vaihtelua tavalliseen duuninpuurtamiseen. Toivottavasti tää lenssu menee kunnolla ohi ennen messuja, sen nimittäin tietää taas että nukkuminen saattaa jäädä vähemmälle.

Winter Assyt on tänä vuonna Helsingissä, viime vuonna ne olivat Tampereella ja vaihtelun vuoksi istuin itse siellä konepaikalla pelaamassa muiden nörttien kanssa :D Wowia tuli tahkottua ihan kiitettävästi, ei oikein maistunut pelaaminen hetkeen tuon reissun jälkeen. Tällä kertaa kone jää kuitenkin kotiin ja pääpanostus on jälleen duunissa.

Uus yritys mennä tuonne sohvalle lojumaan, muru sotki jo dippiainekset kermaviiliin, jokohan se olis valkannu myös leffan mitä katsotaan ^^

Saako jo turhautua?

Rasittavaa tällanen pieni kuume, pyörii tuossa 38 paikkeilla. Töihin ei voi/jaksa/pysty/saa mennä ja kotona alkaa pikkuhiljaa olla jo tylsää :D
Keuhkot pitää kerrassaan mielenkiintoista rohinaa ja käy melkoisesti murua sääliksi kun se reppana herää aina ku mä köhin yöllä ja on sitten taas ihan kukkupöö aamulla kun pitäis mennä töihin.

Oikeaan lapaan iski joku ihan uskomattoman kummallinen jumitus edellisiltana. Sain onneks lääkäriltä eilen kunnon napit siihen, mutta esim. ultrassa näkyneelle _jollekin_ poskionteloissa ei tehty mitään. Noh, rouskutellaan sitten noita nappeja mitä nyt on. Nenäliinaakin on menny taas pari kilsaa lisää.

Takas sohvalle röhnöttämään ->

Kun ovikello soi klo 00:02...

... niin mistä ihmeestä lie kyse?

Henkkoht makasin siis eilisen illan kuumeisena sohvalla. Muru istui oman pöytänsä ääressä ja lattialla istui yksi ystävämme, joka poikkesi hetkeksi jutustelemaan. Illan edetessä iski nälkä joten tilasimme pizzaa kotiin kuskattuna.

Puhelin oli just soinu, pizzakuski soitti olevansa pihalla. Vaatetta niskaan ja kengät jalkaan - ja ovikello soi. Ehdin ajatella että mitäs kummaa kun menin avaamaan. Oven takaa nimittäin löytyi kaksi poliisia.

-"Iltaa. Onkos täällä kaikki kunnossa?"
-"Joo, on, kaikki on oikein hyvin. Mitenkä niin?"
-"Saatiin ilmoitus että on kovasti meteliä ja häiriötä. Montakos ihmistä täällä on?" ja tähyilyä olkapään yli eteiseen.
-"Minä, mun avomies ja yksi kaveri, istuskellaan tässä iltaa."
-"Jaha, jaha. Takki sulla on päällä, oottekos menossa jonnekin?"
-"Joo, hakemaan pizzaa tuosta pihalta kun tilattiin, kuski soitti just."
-"No eipä siinä sitten. Mutta kyllä kolmellakin ihmisellä sitä ääntä saa aikaiseksi, jos pikkuisen hillitsette. Tai no, ette te varmaan niin kovasti ole möykänny mutta kun nää kaikki on kuitenkin pakko tarkistaa."

Vähän piti kyllä raapia päätä. Tai no, kyllä me tiedetään tasan ja tarkkaan mistä tuoKIN asia on saanu alkunsa. Samassa rapussa asuu eräs henkilö jolla on nyt ilmeisesti kova vimma saada häirittyä meidän elämää täällä. Postiluukusta on pudoteltu jo useampi lappu, samoin ala-aulaan on jätetty seinälle muutama lappu, yksi on teipattu ulko-ovemme viereen jne jne jne.

Kyseinen henkilö on joskus jutellessamme suoraan myöntänyt että on savustanut muutaman ihmisen ulos tästä taloyhtiöstä, lieneekö nyt meikäläiset ns. mustalla listalla?
Mainitsin kyseiselle henkilölle jo muuttaessani, että jos joku häiritsee, niin saa ja pitääkin tulla soittamaan ovikelloa niin korjataan asia. No, eipä ole näkyny.

Olihan toisen poliisisedän viimeinen kommentti murulle tuossa pihalla että "niin no, onhan noita kaikenlaisia soittelijoita:"

Mutta meni kyllä hetkeksi ruokahalu ihan pelkästä veetutuksesta. Ajattelin jo eilen että olisikohan aiheellista mennä jutustelemaan isännöitsijälle maanantaina, tuo on nimittäin mun mitta-asteikolla jo kiusantekoa.

Reissusaldoa, part II

Nyt niihin ostoslöytöihin sitten.

Mulla on hirvittävä kenkäongelma ihan noin yleisellä tasolla. Jalkani ovat sen verran isot, että Suomen markkinoilta on jokseenkin mahdotonta löytää kenkiä jotka olisivat a) kivan näköiset, b) oikean kokoiset ja c) tyttökengät. Tennareilla ja skedetossuilla olen kulkenu noin pääsääntöisesti jo muutaman vuoden, mutta kun ei ne tennarit oikein sitten taas sovi ihan kaikkien vaatteiden kanssa.

Noh, Hampurista löytyi pelastus:



Nahkaiset tyttökengät, pienellä korolla ja kivoilla yksityiskohdilla. Ekasta kenkäkaupasta ja ihan järjettömän halvallakin vielä! Taustalla samasta kaupasta löytynyt käsilaukku - niitähän kun ei ole koskaan liikaa...

En ole myöskään muutamaan vuoteen pitänyt hirmu aktiivisesti mitään koruja. Nyt sisäinen harakka on kuitenkin taas herännyt ja siitä seurauksena



kahdet korvikset, vyö ja kaulakoru. Noita käätyjä on vielä toinenkin, mustana.

Käsityöharrastajana piti etsiä myös lankoja ja tarvikkeita. Lankoja löytyi pieni nyssäkkä, tarvikkeita ei. Koetin etsiä Addin valmistamia puikkoja, mutta omiin silmiini ei missään moisia sattunut. Murun täti sitten illalla totesi kun asia tuli puheeksi, että "täällähän noita käsityökauppoja on vaikka millä mitalla". Noh, ehkä se on sitten sen ensi kesän reissun asia tutustua niihin.



Vaatelöytöjäkin tuli tehtyä:
-musta Tom Tailorin polvipituinen farkku-kellohame
-mustat tyttömalliset reisitaskuhousut nyörisomisteilla
-Fishbonen musta t-paita/tunika punaisilla ja harmailla tehosteilla
-harmaa toppi läpikuultavilla reikäsomisteilla
-polvisukkia ja sukkahousuja iso pino

Kosmetiikkapuolelle en ehtinyt sen suuremmin perehtyä, pari tuoksua tosin löytyi.
Luin menomatkalla lentokoneessa Finskin mainoslehdestä Bossin uudesta Orange - hajuvedestä. Kuvauksen perusteella vaikutti hyvinkin mielenkiintoiselta. Takaisinpäin tullessa lentokentällä oli sopivasti aikaa tutustua parfymerian saloihin, sieltä löytyi Bossin hylly - ja loppu onkin historiaa. Ihana tuoksu, ihan mua. Kevyt, hedelmäinen mutta samalla kuitenkin särmikäs ja mausteinen. Tyttökaveri sanoi ehkä jopa ihan hitusen miehekkääksi.

Toinen löytö oli Espritin VIPlife. Pikaisen testauksen perusteella kevyt ja karkkimainen tuoksu, parempaan käyttöön tämä ei ole vielä ehtinyt.

Kotiinkin piti napata pari juttua. Reeperbahnilla oli paljon pikkuisia putiikkeja joissa myytiin lähestulkoon kaikkea mahdollista. Yhden kaupan ikkunassa oli goottihenkinen keijupatsas joka oli ihan pakko saada mukaan. Tästä tulee kuva myöhemmin, heti kun tyttö on toipunut pienestä matkalla kohdanneesta tapaturmasta.
Lisäksi pari kaneli-tuoksusekoitusta ja musta käden muotoinen pieni "patsas" tuonne tyttöilyhyllylle helyjen säilyttämistä varten.

Murun ostoksista en uskalla tässä kohtaa edes sen enempää mainita: vaatetta, kalastustarvikkeita, fillarikamppeita ja animea.
Ehkäpä näillä pärjää taas hetkosen aikaa..

Reissusaldoa.

Kohde: Hampuri.
Ajankohta: 311209 - 030110

Syksyllä jutusteltiin murun kanssa että pitäisikö jouluna tai uutenavuotena tehdä pieni reissu jonnekin. Asia jäi vähäksi aikaa ja jossain vaiheessa muru sitten kysäisi että kiinnostaisiko uusivuosi Saksassa. No mikä jottei!

Lento lähti siis uudenvuodenaattoaamuna, puoli tuntia myöhässä lumen ja pakkasen takia. Matka sujui hyvin ja saatiinpahan koneessa hieman naureskellakin erästä hieman liikaa alkoholia nauttinutta herraa, jolle tuntui olevan ylitsepääsemättömän hankalaa käsittää että lentokenttä saattaa olla hetkellisesti suljettu lumenpoiston takia. Propsit purserille luun kurkkuun iskeneestä viimeisestä kommentista: "Laskeudumme taatusti aivan heti kun te herra pystytte vaikuttamaan vallitsevaan säätilaan".

Lentokentällä olivat vastassa murun täti ja tädin mies, jotka kuljettivat meidät lähestulkoon Hampurin keskustaan. Täällä käytössämme oli murun serkun asunto hänen itsensä ollessa lomalla.
Pikaisen välipalan jälkeen lähdettiin tutustumaan lähinurkkiin ja toki etsimään niitä shoppailumestoja :D Niitäkin toki löytyi samalla kun opeteltiin hieman paikallista U-bahn - karttaa.

Vuodenvaihde vietettiinkin sitten missäs muualla kuin Reeperbahnilla ja St. Paulissa. Ihmisiä oli ihan tolkuttomat määrät, samoin raketteja ja pommeja. Vekkulein vastaantullut ilmestys oli table dance - ravintolasta kadulle kipittänyt neito, jolla oli päällään pelkät nirunaru-bling-hepeneet ja tappostilettikorkkarit. Sujuvasti hänkin ampui muutaman raketin (kädestä! ihme sekopää) siinä tissien hetkuttelun ohella :D

Metro oli ihan piukassa porukkaa myös, mutta suorastaan hämmästyin äärettömän hyvistä järjestelyistä. Metrovuoroja kulki ihan jatkuvalla syötöllä ja kaikilla asemilla oli reilusti turvamiehiä ja vartijoita huolehtimassa ihmisistä. Kaikesta ihmismäärästä huolimatta oli siis hyvinkin turvallinen olo.

Uudenvuodenpäivä menikin sitten ympäriinsä kävellessä, pieniä ostoksia tehdessä, kahviloissa ja murun kanssa söpöstellessä <3

Lauantai pyhitettiin rahan tuhlaamiselle :D Aamulla lähdettiin keskustaan suorittamassa täsmäiskuja pariin putiikkiin, hyviä löytöjä tuli tehtyä. Parin tunnin keskustaspurttaamisen jälkeen haettiin laukku kämpältä ja metro/paikallisjunailtiin pohjoisemmas, mistä jatkettiin matkaa taas murun sedän kanssa. Hänen kyydillään päästiin jatkamaan ostostelua hieman eri tyyppisissä paikoissa mitä keskustasta löytyi. Isompia kauppakeskuksia sekä yksi hehtaarihalli. Omnom. Löytöjä tehtiin, niistä tulee vielä oma postauksensa.

Iltasella päästiin paikalliseen vietnamilaiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli tolkuttoman hyvää ja sitä oli tosiaankin riittävästi :)
Ravintolareissun jälkeen päästiin pikkuruiseen saunaan ja loppuilta menikin jutustellessa ja toki kun Saksassa oltiin, niin pitihän sitä pari oluttakin maistaa :)

Pitkien yöunien jälkeen saatiin aamupalaksi äärest hyvää kahvia ja uunituoretta pizzaa. Tämän jälkeen pitikin suunnata jo lentokentälle odottelemaan myöhässä ollutta konetta. Kotimatka sujui hyvin - kunnes alkoi ilmetä noita edellisessä postauksessa mainittuja kommervenkkejä.

Kesällä uudestaan B)

Kilometri nenäliinaa.

Reissun jälkeinen viikko on menny vähän niin ja näin. Murulla oli jo paluupäivän aamuna pikkuisen tukkoinen olo joka sitten pahenikin seuraavaksi aamuksi sen verran, että ei ollu töihin asiaa.

Helsinki-Vantaan lentokenttä oli edelleenkin myös matkatavaroiden osalta melkoisessa kaaoksessa, samaa soppaa sotkivat vielä kylmät ilmat ja lumisateet. Ja mitäpä siis sattuikaan? Matkalaukkua hihnalta noukkiessani huomasin sen olevan toisesta päädystä kokonaan halki ja palasia puuttuvan. Jee. Sit eiku jonottamaan tulopalvelutiskille ja tekemään vahinkoilmoitusta. Sain listan yhteistyökumppaneista joilta voi mennä hakemaan uuden laukun ja lähettävät sitten laskun Finskille.

Ja ei kahta ilman kolmatta. Ajomatkalla kotiinpäin noin puolessa välissä auto nytkähti, ihan kuin tehot olisivat kadonneet hetkeksi. Akkuvalo syttyi. Ohjaustehostin lakkasi toimimasta. Valot himmenivät. Äkkiä puhelua paremmalle asiantuntijalle ja nilkuttamalla parin kilsan päässä olevalle huoltoasemalle. Onneksi oli lämmin asema, päästiin sisälle odottamaan jatkokyytiä ja auto jäi sinne sitten odottelemaan korjausta.

Keskiviikkona päästiin kyydillä hakemaan auto - nyt se toimii taas.

Ihmettelin eilen illalla miksi kurkku on niin onnettoman kipeä. Nenäkin alkoi vuotaa ja hengitys ei tahtonut kulkea kunnolla. Aamulla oli jokseenkin önf olo mutta kiukulla, hammasta purren oli pakko mennä töihin. Ja todeta sitten tunnin päästä että ei tule mitään ja soittaa lääkäriaika. Nyt ollaan siis molemmat kotosalla potemassa samaa pöpöä. Sikaa tää ei ole, joku muu kärttyinen lenssupöpönen joka nyt toivottavasti ei roiku rasitteena ihan hirmuisen kauaa.

Noh, saapahan hyvällä omallatunnolla taas lojua koko viikonlopun sohvalla tekemättä yhtään mitään :D

Note to self.

Kun ulkona on rapiat parikymmentä astetta pakkasta ja kökötät puoli tuntia bussipysäkillä odottelemassa bussia työpäivän jälkeen, tulee hyvinkin mieleen että teräksinen nenäkoru muuttuu melkoisen kylmäksi vaikka ihoa vasten onkin. Muovia tilalle siis taas näiden viileämpien kelien ajaksi.

Reissuraportti - incoming.