Tylsää. 10 minuutin päästä pitäis lähteä töihin ja jostain syystä ei tippaakaan huvittais. Oon edelleen vahvasti sitä mieltä että tällainen työaikarytmi ei sovi mulle. Aamulla ei saa mitään aikaseks, saati sitten illalla. Ja annas jos pikkuisen erehtyy työpäivän jälkeen käymään jossain. Sit ehtii hyvä jos ruokaa laittaa.
Muutenkin taitaa olla jonkin sortin kevätankeutta ilmassa. Viime viikko oli talvilomaa ja vaikka mielessä oli, että tekis hirveesti kaikkea, niin havahduin keskiviikkona siihen että oon lähinnä vaan lojunu sohvalla ja ollu epäedustava :D Ei vaan, tulihan tuossa käytyä pk-seudulla olemassa sosiaalinen ja harrastettua taas kotiseutureissaamistakin, mut silti.
Lumien sulaminenki oli jo hetken aikaa vauhdissa, mut sit paukahti uus pakkanen taas. Sais mun mielestä tulla kyllä jo kunnon kevät. Varsinkin kun tietää että taas tänäkin vuonna ekat mouhot vaihtaa autoihin kesärenkaat alle jokseenkin heti kun ne saa vaihtaa, ja sit tulee parin päivän päästä hetkellinen takatalvi ja sit saadaan taas lukea lehdistä että "takatalvi yllätti autoilijat". Ei ne ikinä sitä taida oppia.
Joo. Sit töihin ->
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
maanantai 22. helmikuuta 2010
4 - 2 = 2
Kun neljästä silmästä (joista toiset on lasiset) vähentää kaks, niin jäljelle jää kaks, eikös?
Kävin silmälääkärissä tänään ku kummasti tuntunu siltä että silmät väsyy ja välillä jopa siltä että näkee ilman rillejä paremmin ku rilleillä, mut ei sitte kuitenkaan näkis kunnolla.
Noh, setä tutki ja mallas ja kyseli ja sääti, pohdiskeli ääneen ja antoi tuomionsa: "Et sä mitään silmälaseja tartte". Eli se siis ainakin toistaiseksi mun nelisilmä-elämästäni. Silmälihasten jumppaohjeita se kirjoitti mukaan mutta muuten mennään näillä.
Minne mun nörtti-identiteetti nyt meni? Kauhee naamaongelma ku ei oo rillejä nenällä, tuntuu niin vahvasti siltä että jotain puuttuu. Satavarmasti etin vielä monesti että missä mun rillit oikein on ennenku muistan että ihan tarkoituksella ne on jääny kotiin.
Noh, kerran sitte näinki päin.
Kävin silmälääkärissä tänään ku kummasti tuntunu siltä että silmät väsyy ja välillä jopa siltä että näkee ilman rillejä paremmin ku rilleillä, mut ei sitte kuitenkaan näkis kunnolla.
Noh, setä tutki ja mallas ja kyseli ja sääti, pohdiskeli ääneen ja antoi tuomionsa: "Et sä mitään silmälaseja tartte". Eli se siis ainakin toistaiseksi mun nelisilmä-elämästäni. Silmälihasten jumppaohjeita se kirjoitti mukaan mutta muuten mennään näillä.
Minne mun nörtti-identiteetti nyt meni? Kauhee naamaongelma ku ei oo rillejä nenällä, tuntuu niin vahvasti siltä että jotain puuttuu. Satavarmasti etin vielä monesti että missä mun rillit oikein on ennenku muistan että ihan tarkoituksella ne on jääny kotiin.
Noh, kerran sitte näinki päin.
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Shop-shop-shopiti-shop.
Mullahan siis tunnetusti on kenkäkriisi. Noh, viimeksi löydetyistä Osiriksen tennareista alko sinkoilla solekumien ympärillä olevat tikkauslangat ja olin vähän että wtf, kyseessä on kuitenkin vasta muutaman kuukauden vanhat tossuttimet. Alkuviikosta sitten piipahdin Skanssin Top-Sportissa kyselemässä, että onkohan tää nyt valmistuvika vai mikä ihme. Tiskillä ollu miesmyyjä olikin sitten niin seipäännielly hapannaama että huhhuh. Eka kommentti oli että "joo ei me tehdä tällasille mitään ku ei me voida tietää mitä näillä tossuilla on tehty, ootsä esim skeitannu näillä?" Repesin nauruun ja totesin että en tosiaan, meen naamalleni jo siinä kohtaa ku vaikka vilkasen skeittilautaa päin - (ja toim. huom. missä näillä keleillä skeittais? Joku roti nyt sentään :D)
Asia ei edennyt kuitenkaan yhtään mihinkään, sälli ei olisi millään suostunut tekemään asialle yhtään mitään, maahantuojan nimen kaivoi pitkällisen ihmettelyn jälkeen. Oon nimittäin sitä mieltä että jos 2kk peruskäytön jälkeen tossuista sinkoilee oleelliset pohjan ja rungon kiinnityslangat mäkeen ni pakko niissä joku vika on olla.
Tänään sitten poikettiin Myllyssä, ja ajattelin ihan vain huvikseni mennä tsekkaamaan Top-Sporttiin miltä siellä näyttää asiakaspalvelun taso. Ja joo, ero oli kuin yöllä ja päivällä. Tiskin takana aluksi ollut neiti kävi pyytämässä toisen neidin paikalle, joka otti yhteystiedot ylös ja lupasi olla yhteydessä maahantuojaan asian tiimoilta.
Tuntia myöhemmin piippasi kännykkä. Tekstarissa oli että "käy vaihtamassa kengät Skanssissa, heillä pitäisi noita olla vielä." Tätä mä kutsun palveluksi. Kävin sitten vielä Top-Sportin sivuilla laittamassa palautteen kautta kiitokset tälle asiaa hoitaneelle neidille.
Vielä en käyny kenkiä vaihtamassa, huomenna vois mennä. Saapa nähdä tuleeko sanominen, nimittäin jos vain muistan nimen oikein niin saattaa jopa olla sama hapan jannu se, jolta pitää niitä uusia tossuja mennä kyselemään :D
Muita shoppauslöytöjä sitten tältä päivältä: mustat hyvin leveillä bootcut-lahkeilla olevat farkut ja murulle Vanssin nauhattomat "kusiluistin"-tennarit. Kirppikseltäkin löytyi jotain kivaa mutta sille oma postauksensa myöhemmin.
Palatakseni vielä tuohon kenkäasiaan, oon kans pitkään etsiny tyttöjen skedetossuista itselleni mahtuvia kokoja - turhaan. Tänään eksyin sitten Osiriksen nettisivuille ja löysin kokotaulukon, joka kertoi että tytöillekin tehdään ihmisten kokoisia tossuja! Osiris ei toimita suoraan Suomeen tuotteita, joten heidän sivuiltaan tilaaminen ei ole siis vaihtoehto. Paiskoinkin sitten meiliä suoraan Suomen maahantuojalle, josko sitä kautta saisi jonkinnäköistä selkoa tähänkin asiaan.
Vastauksia odotellessa.
Asia ei edennyt kuitenkaan yhtään mihinkään, sälli ei olisi millään suostunut tekemään asialle yhtään mitään, maahantuojan nimen kaivoi pitkällisen ihmettelyn jälkeen. Oon nimittäin sitä mieltä että jos 2kk peruskäytön jälkeen tossuista sinkoilee oleelliset pohjan ja rungon kiinnityslangat mäkeen ni pakko niissä joku vika on olla.
Tänään sitten poikettiin Myllyssä, ja ajattelin ihan vain huvikseni mennä tsekkaamaan Top-Sporttiin miltä siellä näyttää asiakaspalvelun taso. Ja joo, ero oli kuin yöllä ja päivällä. Tiskin takana aluksi ollut neiti kävi pyytämässä toisen neidin paikalle, joka otti yhteystiedot ylös ja lupasi olla yhteydessä maahantuojaan asian tiimoilta.
Tuntia myöhemmin piippasi kännykkä. Tekstarissa oli että "käy vaihtamassa kengät Skanssissa, heillä pitäisi noita olla vielä." Tätä mä kutsun palveluksi. Kävin sitten vielä Top-Sportin sivuilla laittamassa palautteen kautta kiitokset tälle asiaa hoitaneelle neidille.
Vielä en käyny kenkiä vaihtamassa, huomenna vois mennä. Saapa nähdä tuleeko sanominen, nimittäin jos vain muistan nimen oikein niin saattaa jopa olla sama hapan jannu se, jolta pitää niitä uusia tossuja mennä kyselemään :D
Muita shoppauslöytöjä sitten tältä päivältä: mustat hyvin leveillä bootcut-lahkeilla olevat farkut ja murulle Vanssin nauhattomat "kusiluistin"-tennarit. Kirppikseltäkin löytyi jotain kivaa mutta sille oma postauksensa myöhemmin.
Palatakseni vielä tuohon kenkäasiaan, oon kans pitkään etsiny tyttöjen skedetossuista itselleni mahtuvia kokoja - turhaan. Tänään eksyin sitten Osiriksen nettisivuille ja löysin kokotaulukon, joka kertoi että tytöillekin tehdään ihmisten kokoisia tossuja! Osiris ei toimita suoraan Suomeen tuotteita, joten heidän sivuiltaan tilaaminen ei ole siis vaihtoehto. Paiskoinkin sitten meiliä suoraan Suomen maahantuojalle, josko sitä kautta saisi jonkinnäköistä selkoa tähänkin asiaan.
Vastauksia odotellessa.
Num3r0i7a.
Viimeisen viikon sisään ollaan murun kanssa katsottu useampi leffa jotka kaikki on tavalla tai toisella liittyny numeroihin. Ekana katsottiin jo pitkän aikaa odottamassa ollut Nicholas Cagen tähdittämä Knowing (suom. Tieto) joka oli taas yksi näkemys näihin taatusti lukemattomiin maailmanloppua käsitteleviin elokuviin. Takakannessa luki tieteisjännäri mutta kyllä tuo tietyissä kohdin jo melko kauhulta vaikutti :D
Loppuratkaisu oli ehkä ihan aavistuksen yllättävä vaikka melkoisen samalla kaavalla nuo kaikki maailmanloppuleffat kai meneekin. Ystävä kommentoi leffan juonen kerrassaan mainiosti: "Maailmanloppu tulee. Maailmanloppu tulee! Maailmanloppu tulee!! Maailmanloppu tuli."
Toinen oli sitten nimeltänsä 23. Pääosaa esitti Jim Carrey, mikä jo sinänsä oli syy katsoa tuo pätkä. Carreyhan tunnettaneen parhaiten kaikista naamanvääntely-huumoripätkistä, ja tuo katsottu leffa olikin sitten melko pitkälti kaikkea muuta. Draamaa, verta, jännitystä ja okei, oli sinne tänne tiputettu pari humoristista kommenttia mutta pääasiassa sitten kaikkea muuta.
Ja kolmas, mikä käytiin eilen leffassa katsomassa, oli nimeltänsä Nine, mutta siihen ne numeraaliset yhtäläisyydet sitten loppuikin. Itse leffassa ei ollu minkään sortin viittausta nimeen ja ainakaan mun maalaisjärjellä ei löytyny mitään järkeviä yhdistäviä tekijöitä nimen ja itse leffan väliltä.
Poikkeuksen noihin muihin leffoihin teki myös se, että tää oli musikaali. Tapahtumapaikkana oli 1960 - luvun Rooma, pääjuonenpiirteet pyöri elokuvaohjaajamiehen ja lähinnä hänen elämässään olevien useampien naisten ympärillä. Musiikki oli hyvää ja asut hienoja. Oli myös kivaa katsoa vaihteeksi jokin leffa mikä EI sijoittunut jenkkeihin vaan Eurooppaan ja useamman näyttelijän aksenttikin oli enemmän eurooppalainen.
Eipä tässä toistaiseks sen kummempia. Töitä on pahuksesti ja tuntuu välillä siltä, että ainoastaan viikonloppuisin ehtii oikeasti tehdäkin jotain. Siis jotain muuta kuin möllöttää kotona. Pikkuisen alkaa riipiä kun tuntuu siltä, että päivät valuu käsistä eikä saa oikeastaan mitään mainittavaa aikaiseks ku ei vaan jaksa. Pitänee koittaa taas priorisoida asioita ja vähentää esim turhanpäiväistä koneella istuskelua.
Loppuratkaisu oli ehkä ihan aavistuksen yllättävä vaikka melkoisen samalla kaavalla nuo kaikki maailmanloppuleffat kai meneekin. Ystävä kommentoi leffan juonen kerrassaan mainiosti: "Maailmanloppu tulee. Maailmanloppu tulee! Maailmanloppu tulee!! Maailmanloppu tuli."
Toinen oli sitten nimeltänsä 23. Pääosaa esitti Jim Carrey, mikä jo sinänsä oli syy katsoa tuo pätkä. Carreyhan tunnettaneen parhaiten kaikista naamanvääntely-huumoripätkistä, ja tuo katsottu leffa olikin sitten melko pitkälti kaikkea muuta. Draamaa, verta, jännitystä ja okei, oli sinne tänne tiputettu pari humoristista kommenttia mutta pääasiassa sitten kaikkea muuta.
Ja kolmas, mikä käytiin eilen leffassa katsomassa, oli nimeltänsä Nine, mutta siihen ne numeraaliset yhtäläisyydet sitten loppuikin. Itse leffassa ei ollu minkään sortin viittausta nimeen ja ainakaan mun maalaisjärjellä ei löytyny mitään järkeviä yhdistäviä tekijöitä nimen ja itse leffan väliltä.
Poikkeuksen noihin muihin leffoihin teki myös se, että tää oli musikaali. Tapahtumapaikkana oli 1960 - luvun Rooma, pääjuonenpiirteet pyöri elokuvaohjaajamiehen ja lähinnä hänen elämässään olevien useampien naisten ympärillä. Musiikki oli hyvää ja asut hienoja. Oli myös kivaa katsoa vaihteeksi jokin leffa mikä EI sijoittunut jenkkeihin vaan Eurooppaan ja useamman näyttelijän aksenttikin oli enemmän eurooppalainen.
Eipä tässä toistaiseks sen kummempia. Töitä on pahuksesti ja tuntuu välillä siltä, että ainoastaan viikonloppuisin ehtii oikeasti tehdäkin jotain. Siis jotain muuta kuin möllöttää kotona. Pikkuisen alkaa riipiä kun tuntuu siltä, että päivät valuu käsistä eikä saa oikeastaan mitään mainittavaa aikaiseks ku ei vaan jaksa. Pitänee koittaa taas priorisoida asioita ja vähentää esim turhanpäiväistä koneella istuskelua.
torstai 11. helmikuuta 2010
Tajunnanvirtaa part 1
Sohvalla istuskellessa iltaisin on päässä pyöriny noin miljoona asiaa jotka pitäis kirjoittaa tänne mut ylläripylläri ku en oo saanu aikaseks.
Takidan keikka oli mahtava. Musiikki hyvää, äänentoisto kohdillaan ja fiilis just kohdallaan. Tavastia oli sympaattinen paikka, ei liikaa ihmisiä eikä varsinkaan liian iso tila. Muutama kohtuullinen valokuvakin tuli napsaistua.
Duunissa tuo hektinen viikko meni kans hyvin, ylitöitä kertyi parikymmentä tuntia (HUH!) mutta sen huomannee onneksi tilipussissa ja sit voi hyvällä mielellä shopata jotain kivaa taas. Ihan ku en siis olis tässä ny tilaillu kaikennäköstä :P kuten esimerkiks jotain lankoja, purkkeja tai vaatetta.. Tyttöjen kesken harrastetaan vaatteiden kierrättämistä, viimeisin kotiutunu ihanuus on musta satiininen Vollersin underbust - korsetti joka on sit just eikä melkein oikeaa mallia meikäläiselle. Ja näyttää hyvältä tuon pitsirensselihörhelöhamosen kanssa <3
Unf, ajatus ei kulje. Lisää kahvia siis.
Takidan keikka oli mahtava. Musiikki hyvää, äänentoisto kohdillaan ja fiilis just kohdallaan. Tavastia oli sympaattinen paikka, ei liikaa ihmisiä eikä varsinkaan liian iso tila. Muutama kohtuullinen valokuvakin tuli napsaistua.
Duunissa tuo hektinen viikko meni kans hyvin, ylitöitä kertyi parikymmentä tuntia (HUH!) mutta sen huomannee onneksi tilipussissa ja sit voi hyvällä mielellä shopata jotain kivaa taas. Ihan ku en siis olis tässä ny tilaillu kaikennäköstä :P kuten esimerkiks jotain lankoja, purkkeja tai vaatetta.. Tyttöjen kesken harrastetaan vaatteiden kierrättämistä, viimeisin kotiutunu ihanuus on musta satiininen Vollersin underbust - korsetti joka on sit just eikä melkein oikeaa mallia meikäläiselle. Ja näyttää hyvältä tuon pitsirensselihörhelöhamosen kanssa <3
Unf, ajatus ei kulje. Lisää kahvia siis.
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
13/14.
Kun kahdessa viikossa tekee 13 päivää putkeen duunia ja melkoisen kivan määrän ylitöitä, saa varmaan ihan luvallisesti släkätä yhden päivän ennen seuraavaa 6 päivän rutistusta? Duunissa mennään talvilomakautta ja ens viikon meikäläinen on sitten päävastuullisena omalla osastolla. Ihme kyllä ei ees jännitä tai ahista tai mitään, koska tiedän että hanskaan hommat ja saan kaiken tehtyä kunnolla. Jotenkin on vaan jännä fiilis ku aina aiemmin tottunu siihen että on itse se ns. rividuunari ja nyt jannut tulee kysymään multa että saako ne tulla tai mennä tai tehdä jotain tai olla tekemättä - ja jos mä sanon että hoitaisitko tuon homman ens, niin ne hoitaa! Feelin' like I haz respect.
Duunipäivän jälkeen läksin eilen taas itsekseni kaupungille shoppaamaan. Muru oli laittamassa kaverin autoa kuntoon ni en olis jaksanu homehtua koko iltapäivää yksikseen kotona.
Kävin testaamassa että olisikos ne yhdet nahkasaappaat muuttunu yön aikana isommiks mutta ei ne mokomat ollu, joten sinne ne jäi kauppaan.
Cybershopista tarttui sitten hörhelö-rock-rensseli-minihame mukaan. Mustavalkoista tartania, mustaa pitsiä, hakaneuloja, vetskareita ja nyörejä. Nomnom.
Laura tuli iltasella istuskelemaan lähinnä neulekirjan lainaamisen varjolla, mut sit ilta venähti hiukan juoruamisen ja alakerran tätösen häiritsemisen kanssa :D Kivaa oli <3
Nyt vapaapäivän kunniaks vois mennä hiukkasen pällistelemään miltä maailma näyttää päivänvalossa.
Duunipäivän jälkeen läksin eilen taas itsekseni kaupungille shoppaamaan. Muru oli laittamassa kaverin autoa kuntoon ni en olis jaksanu homehtua koko iltapäivää yksikseen kotona.
Kävin testaamassa että olisikos ne yhdet nahkasaappaat muuttunu yön aikana isommiks mutta ei ne mokomat ollu, joten sinne ne jäi kauppaan.
Cybershopista tarttui sitten hörhelö-rock-rensseli-minihame mukaan. Mustavalkoista tartania, mustaa pitsiä, hakaneuloja, vetskareita ja nyörejä. Nomnom.
Laura tuli iltasella istuskelemaan lähinnä neulekirjan lainaamisen varjolla, mut sit ilta venähti hiukan juoruamisen ja alakerran tätösen häiritsemisen kanssa :D Kivaa oli <3
Nyt vapaapäivän kunniaks vois mennä hiukkasen pällistelemään miltä maailma näyttää päivänvalossa.
perjantai 29. tammikuuta 2010
Maanantaiautoilijat ja sunnuntaiparkkeeraajat
...ja neljänkympin sakkolappu. Että näin. Oon ihan satavarma että kyseisellä parkkipaikalla on aikaisemmin saanu parkkeerata kello 18 jälkeen mut onpa tainnu asia sit muuttua jossain kolossa. Noh, jos sen nyt sit muistais.
No, oli siellä onneks muitakin riemuidiootteja liikenteessä. Turun kaupunki tais rikastua useemmalla sadalla eurolla niitten lappusten kanssa :D ja joku tätönen ihan vakaasti halus parkkiin pilkulleen siihen kohtaan josta me lähdettiin pois. Vieressä oli poliisiauto spotilla joten mitäs luulette, tuliko tätöselle halpa kauppareissu?
Mut joo, positiivisia ylläreitä. Duuniin tuli postissa eilen yhden myyntiskaban palkinto, 30e lahjakortti S-ryhmän kaupoille. Piti sitten mennä heti tänään tutkailemaan josko olis löytyny jotain kivaa. Ja meinasin kiljua riemusta kun näin ne kaikki kenkäosastolla majailevat upeudet. Paljon korkeakorkoisia mustia kenkiä, polvi- ja sääripituisina, naminamikoroilla ja megamahtavilla yksityiskohdilla. Useampi pari tuli sovitettua, pari jäi oikein mietityttämään kun tuon ihan ekan testaamisen pohjalta ei nyt oikein osaa sanoa että olivatko ne hyvät vai eivät.
Pohtinemme asiaa yön yli.
No, oli siellä onneks muitakin riemuidiootteja liikenteessä. Turun kaupunki tais rikastua useemmalla sadalla eurolla niitten lappusten kanssa :D ja joku tätönen ihan vakaasti halus parkkiin pilkulleen siihen kohtaan josta me lähdettiin pois. Vieressä oli poliisiauto spotilla joten mitäs luulette, tuliko tätöselle halpa kauppareissu?
Mut joo, positiivisia ylläreitä. Duuniin tuli postissa eilen yhden myyntiskaban palkinto, 30e lahjakortti S-ryhmän kaupoille. Piti sitten mennä heti tänään tutkailemaan josko olis löytyny jotain kivaa. Ja meinasin kiljua riemusta kun näin ne kaikki kenkäosastolla majailevat upeudet. Paljon korkeakorkoisia mustia kenkiä, polvi- ja sääripituisina, naminamikoroilla ja megamahtavilla yksityiskohdilla. Useampi pari tuli sovitettua, pari jäi oikein mietityttämään kun tuon ihan ekan testaamisen pohjalta ei nyt oikein osaa sanoa että olivatko ne hyvät vai eivät.
Pohtinemme asiaa yön yli.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)